Korona kurittaa: Lääkäripula vaivaa myös suuria kaupunkeja – "Pystytään juuri ja juuri vastaamaan siihen, mikä on aivan pakollista"

Pääkaupungin terveysasemien vakansseilla joka kymmenes tuoli on tyhjillään. Sen sijaan esimerkiksi Turussa joka kolmas lääkärinpaikka on avoimena. Pula vaihtelee yhtä lailla kunnan sisällä. Helsingin Kivelän terveysasemalla kaikki lääkäripaikat ovat täynnä – toista on Itä-Helsingissä.

– Ajoittain, esimerkiksi kesäkuukausina, on saattanut olla jopa puolet lääkäreistä poissa. Sehän on silloin vain ja ainoastaan pelkkää tulipalojen sammuttelua, toteaa Timo Lukkarinen, joka työskentelee Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkärinä.

Helsingin luvuissa ei ole huomioitu perusterveydenhuollon resurssivajetta.

– On puhuttu jopa tuhannesta lääkäristä kansallisesti, joka Helsingissä tarkoittaisi reilua sataa lääkäriä ja jopa kolmannesta lisää henkilöstöä, jatkaa Lukkarinen.

Puolitoista vuotta sitten Helsinki kokeili tuhannen euron palkanlisää, mikä pienensi lääkäripulaa.

– Sen jälkeen tämä lisä poistui ja ikään kuin vaje palautui.

Lääkäripula ei pelkästään syrjäseutujen ongelma

Tänä vuonna kaupunki on yrittänyt pienempiä palkanlisiä, mutta ongelma pysyy.

Voidaanko jo sanoa, että lääkärivaje ei koske pelkästään syrjäseutuja, vaan itse asiassa ongelma on myöskin suurissa kaupungeissa?

– Näkisin näin kyllä. Kilpailu työntekijöistä on kovaa.

– Lääkäripula ei tosiaan ole terveyskeskuksissa enää pelkästään syrjäseutujen ongelma. Isoissa kaupungeissa on paljon kysyntää lääkärien osaamiselle, ja viime vuosina niissä lääkäripula on tullut selkeästi esiin. Käytännössä vähän joka puolella on enemmän työpaikkoja lääkäreille kuin mitä lääkäreitä on niitä täyttämään, toteaa KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho.

Lääkäripalkoissa isoa vaihtelua alueittain

Palkoista puheen ollen. Terveyskeskuslääkärin säännöllisen työajan mediaanikuukausiansio, ilman päivystyksiä, alueittain on pienimmillään  KT:n tilastojen mukaan reilut kuusi tuhatta euroa – sen sijaan Etelä-Savossa lähennellään 8 000 euroa.

Kuvasta poistettu alueet, joissa on vain yksi työnantaja. Tosin kuvan yhteensä-rivillä olevassa koko maan luvussa on mukana myös näiden viiden maakunnan tiedot, joita ei erikseen taulukossa ole, jotta vertailu on laskettu suhteessa koko maan keskiarvoon.

Palkalla kilpailulla on myös sivuvaikutuksensa. 

– Sehän ei auta sitä naapurikuntaa, josta ne lääkärit ovat siirtyneet siihen toiseen kuntaan. Eli se on ikään kuin nollasummapeliä: lääkärit siirtyy paikasta toiseen ja siinä tietysti tulee rajat vastaan, kertoo lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarni. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajissa ollaan samoilla linjoilla.

– Kun joku työnantaja houkuttelee uuden lääkärin, se on toiselta pois. Vääjäämättä jotkut jäävät ilman, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi. Sen vuoksi se, että lisätään vaikka 1 000 vakanssia terveyskeskuksiin, on ongelmallinen ajatus, kun eihän tyhjä vakanssi hoida yhtään ketään, eikä nykyisiäkään avoimia paikkoja saada täytettyä, toteaa KT:n Ruskoaho.

Helsinki: Sata hoitajaa saa paikan

Pulaa on yhtä lailla hoitajista. Yhtenä syynä tuttu ankeuttaja nimeltään korona.

– Puhutaan reilusta sadasta hoitajasta, jotka mielellään otettaisiin töihin, jos vain markkinoilta löytyisi, arvioi Lukkarinen.

Henkilöstöpula heijastuu myös hoitoonpääsyyn.

– Hoitoonpääsystä ei voi edes oikein keskustella tällä hetkellä. Meillä on niin mittavat haasteet koronan hoitamisessa. Pystytään juuri ja juuri vastaamaan siihen, mikä on aivan pakollista, sanoo Lukkarinen.