Noin joka toinen Sitran Tulevaisuusbarometrin vastaaja kokee tulevaisuuden välillä innostavana, välillä pelottavana. Joka kymmenes näkee tulevaisuudessa paljon uhkia.
Sitran tuoreessa tulevaisuusbarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ajankohtainen havainto oli, ettei terveyshuolia, rajoituksia ja talouspulmia mukanaan tuonut koronavirus ole latistanut suomalaisten uskoa tulevaisuuteen.
– Yllättävän vähän eroja oli edelliseen tutkimukseen. Ihmiset kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan tulevaisuuteen. Entistä enemmän myös nähdään, millä keinoilla se onnistuu, Sitran ennakoinnin asiantuntija Christopher Rowley toteaa.
Sitran kyselyssä ei kuitenkaan pyydetty erittelemään, millä keinoilla ihmiset uskovat tulevaisuuteensa vaikuttavan.
Lue myös: Sitra kaivoi kristallipallon ja ennusti uuden vuosikymmenen viisi suurinta megatrendiä: miten käy ilmastonmuutokselle, vallalle ja teknologialle?
Se kuitenkin selvisi, että eräisiin asioihin suomalaiset uskovat pystyvänsä vaikuttamaan enemmän kuin toisiin.
– Ekologiseen jälleenrakennukseen pystytään vaikuttaa, mutta talouden uudelleenjärjestelyyn ja demokratian kehitykseen vähemmän, Rowley avaa.
Ekologinen jälleenrakennus on ajatus, jonka mukaan yhteiskunta pitää rakentaa uudelleen siten, että se vastaa ilmastokriisiin ja luontokatoon. Aiemmin Sitra arvioi ekologisen jälleenrakentamisen olevan 2020-luvun tärkein megatrendi.
Korona näkyy naisten ja yrittäjien vastauksissa
Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vatajan mukaan koronaviruspandemia “ei ole ainakaan romahduttanut suomalaisten tulevaisuususkoa”.
On tosin huomattavaa, että kaksi kolmesta vastaajasta arvioi koronan vaikuttavan omaan näkemykseensä tulevaisuudesta.
– Korona on vaikuttanut eniten niihin, jotka näkevät toimeentulonsa heikoimpana, Vataja sanoo.
Naiset kokevat miehiä useammin koronan vaikuttaneen heidän tulevaisuuteensa.
Myös yrittäjien näkymiin korona on kaivertanut loven.
– Viimeksi yrittäjät erottautuivat positiivisena joukkona, nyt he eivät olleet niin innostuneita tulevaisuudesta. Ääripäät myös erottuivat yrittäjissä enemmän. Osa oli selvästi enemmän peloissaan, Rowley kertoo.
Lue myös: Lukioissa ja ammattikouluissa henkinen hyvinvointi on poikkeusaikana heikentynyt ja tuen tarve kasvanut – "Tehdään varmasti töitä tämän eteen vielä pitkään"
Nuorten kasvaneesta pahoinvoinnista on puhuttu paljon koronarajoitusten yhteydessä. Sitran selvityksestä kuitenkin ilmenee, että omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa uskovat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat.
Perussuomalaiset penseinä
Suomalaisten tulevaisuususko linkittyy vahvasti tulotasoon ja puoluekantaan.
Jos äänestää perussuomalaisia ja pankkitilin saldo rajoittaa jatkuvasti tekemisiä, niin myös usko tulevaisuuteen on kortilla.
– Valitettavaa on se, että toimeentulo vaikuttaa aika paljon siihen, miten ihminen ajattelee voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen. Jos joutuu tinkimään kaikesta, niin tulevaisuus pelottaa tai ei kiinnosta, Rowley kertoo.
– Vihreiden, vasemmiston ja sdp:n äänestäjien keskuudessa ympäristöasiat näkyvät korostetusti. Muissa puoleissa talousasiat näkyvät enemmän. Perussuomalaisia tulevaisuus pelottaa selkeästi enemmän kuin muiden puolueiden kannattajia, Rowley jatkaa.
Vatajan mukaan myös niin sanotun nukkuvien puolueen ja tulevaisuuspessimismin välillä on yhteys.
– Monissa kysymyksissä puoluetaustaa vielä merkittävämpi taustatekijä oli se, että jättää äänestämättä. He, jotka eivät äänestä, suhtautuivat negatiivisemmin tulevaisuuteen tai eivät olleet siitä kiinnostuneita, Vataja sanoo.
Sitran barometriin osallistui tammikuussa 3800 suomalaista.