Kun paukkupakkaset iskevät, kylmään tottuneilla eläinlajeilla on erilaisia tapoja suojautua paleltumiselta.
Korkeasaaren eläimistä otetuista kuvista näkyy, miksi kukin eläin toimii kylmällä niin kuin toimii. Osa pörhistelee höyheniään ja jotkut kaivautuvat lumeen.
Turkki suojaa monia lajeja
Moni eläin on suojattu kylmältä paksun turkin ansiosta. Korkeasaaren paksuinta talvikarvaa kantaa arktisilla alueilla luonnossa elävä myskihärkä.
Myös lumileopardia suojaa ilmava turkki. Paljaaksi jää vain nenän pää, jonka suojaksi se kietoo kylmällä häntänsä.
Korkeasaaren suomalaisista lajeista parhaita kylmäselviytyjiä ovat ahmat ja tunturipöllöt.
Ahman karvoitus peittää myös sen korvat ja leveät käpälät. Ahma voi kaivautua kylmää ilmaa pakoon lumiluolaan. Tunturipöllön höyhenpeite suojaa sekä sen jalkoja että nokkaa.
Vesieläimillä omat taktiikkansa
Vaihtoehtoinen keino raajojen suojaamiseen löytyy muun muassa sorsilta ja saukoilta.
Sorsat ottavat räpylöihin virtaavasta verestä lämmön talteen vastavirtaperiaatteella ja veri lämpenee uudelleen palatessaan raajoista. Näin lämpöä säästyy ja kylmät räpylät eivät jäädy kiinni jäähän.
Saukolla on samankaltainen periaate. Ruumiinrakenne säästää energiaa ja sen raajat ovat pienet. Raajoihin ei tarvitse tuhlata ruumiinlämpöä juuri lainkaan. Vedessä uidessaan saukolla on turkkinsa alusvillassa eristävä ilmakerros suojana kylmää vastaan.
Hyötyä myös ihmisille
Korkeasaaren mukaan eläinten pakkasvinkkejä voi soveltaa myös ihmisillä.
– Pukeudu ilmaviin vaatteisiin, sillä ilma eristää lämpöä. Suojaa raajat erityisen hyvin, sillä niistä lämpö usein karkaa. Kiedo villainen kaulaliina kasvojen eteen ja siristele silmiä tarvittaessa, eläintarha neuvoo.
Lämpökamerakuvat paljastavat myös, miten lämpöhaihtuu ihmisistä talvivaatteissa. Katso videolta miten.
0:28
