Kommentti: Suomalaisuus ei riitä Nokialle

Nokia oli kansainvälinen yhtiö jo ennen kännyköitä.
Nokia oli kansainvälinen yhtiö jo ennen kännyköitä.Lehtikuva
Julkaistu 07.09.2013 12:29

Nokian matkapuhelintoiminnan myynnistä Microsoftille on kannettu suurta huolta – ”kruununjalokivi” siirtyy ulkomaiseen omistukseen.

Nokian omistus ja toiminta ylipäätään on ollut kansainvälistä, mutta ei suomalainenkaan osaaminen matkapuhelinten suunnittelussa ja valmistuksessa mihinkään häviä. Toimittajamme tarina alkaa Kiinasta syyskuulta 1986.

Olin MTV:n uutisten toimittajana seuraamassa pääministeri Kalevi Sorsan virallista vierailua Kiinaan syksyllä 1986. Kiina oli Deng Xiao-Pingin johdolla avautumassa ja aloittamassa suuren taloudellisen harppauksen, jonka kasvuvauhti jatkuu edelleen. Ensimmäisen suomalaisen pääministerin Kiinan-vierailun seurueeseen kuului suuri liikemiesvaltuuskunta, edustettuina olivat kaikki silloin merkittävät yritykset mukaan lukien toimintaansa Kiinassa aloitteleva Nokia.

Nokian ylpeät työntekijät esittelevat kumisaappaita Pekingin tehtaan edustalla.Nokian ylpeät työntekijät esittelevät kumisaappaita Pekingin tehtaan edustalla.

Nokian silloinen pääjohtaja, vuorineuvos Kari Kairamo keskustelemassa Nokian pekingiläisten työntekijöiden kanssa.Nokian silloinen pääjohtaja, vuorineuvos Kari Kairamo keskustelemassa Nokian pekingiläisten työntekijöiden kanssa.Ollijuhani Auvinen

Nokia aloitti toimintansa Kiinassa 1985, se oli jo aiemminkin ollut Kiinassa 1930-luvulla. Silloin päätoimialana oli puutavarakauppa. Nyt tehtiin kumisaappaita ja kaapeleita voimakkaasti kaupungistuvaan Aasian suurvaltaan.

Made in Finland?

Kumisaapastehtaalla paljastui myös pienimuotoinen ”skandaali”, sillä huomasin mustien kumisaappaiden pohjassa tutun tekstin: ” Made in Finland”. Kysyin asiaa Nokian pääjohtajalta, vuorineuvos Kari Kairamolta, joka hetken selvittelyn jälkeen kertoi, että kumisaappaiden teossa käytetyt koneet oli annettu Kiinaan kehitysapuna ja niiden metallistansseihin oli unohtunut tuo valmistusmaamerkintä.

Tällaisia vastaavanlaisia ”unohduksia” on sittemmin sattunut monille merkkitavaravalmistajille, ennen kuin EU, Maailman kauppajärjestö ja muut toimijat ovat sopimuksiin perustuen ryhtyneet valvomaan alkuperämerkintöjä.

Toinen Nokia-kohde 1986 oli kaapelitehtaan avajaiset Xianin lähettyvillä, siellä näin Nokia-tuotemerkin lähes nykyisen kaltaisena, silloin se oli kaapelikoneen kyljessä.

Nokian kaapeleita tarvittiin 80-luvulla tuhansia kilometrejä kaupungistuvan Kiinan rakentamisessa.Nokian kaapeleita tarvittiin 80-luvulla tuhansia kilometrejä kaupungistuvan Kiinan rakentamisessa.Ollijuhani Auvinen

Paluumatkalla Kiinasta, joka tapahtui Hong Kongista Dubain ja Amsterdamin kautta Suomeen, sain kuunnella tuntien kuvauksen Nokian tulevasta maailmanvalloituksesta mobiilimarkkinoilla.

Kairamo kuvaili useita tunteja Intian valtameren yllä visioitaan, miten langattomalla viestinnällä muutetaan ihmisten käyttäytyminen ja mitä mahdollisuuksia avautuu, kun tavoitettavuus ratkaisevasti helpottuu. Kairamon visiot toteutuivat, hän itse ei ole niitä näkemässä, sillä hänen elämänlankansa sammui kaksi vuotta tuon lentokonekeskustelun jälkeen vuonna 1988.

Nokia ollut ulkomaalainen jo pitkään

Nokian menestyksen taloudellinen merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton. Nokian kansainvälistyminen ja toiminta lähes kaikissa maailman maissa on antanut myös mittaamattoman arvokkaan osaamisen yhtiössä työskennelleille ja siellä edelleen työskenteleville – kansalaisuudesta riippumatta. Työntekijät ovat oppineet toimimaan uudenlaisessa maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rajat eivät enää ole arkielämän kannalta olennaisia.

En tässä kykene niiden tuhansien nettikeskustelijoiden lailla arvioimaan niitä virheitä, joista päivittäin voi lukea jokaisen Nokia-uutisen kommentointipalstoilla. Oliko Symbianista luopuminen virhe, oliko Meegon hylkääminen ratkaiseva virhe, oliko Androidin sivuuttaminen emämoka tai oliko Windows- käyttöjärjestelmään siirtyminen kuolinisku?

Näihin saadaan vastaus joskus historiankirjoituksissa, silloin tiedämme myös, miten kommunikoimme silloin. Siitäkään emme vielä tiedä mitään, kuten minä en tiennyt työurani alussa 70-luvulla, että kuljetan pientä tietokonepuhelinta taskussani ja olen aina tavoitettavissa.

Microsoft kehittää Nokiaa kuten Skypeä?

Minulla on ollut yli 20 erimallista Nokia-puhelinta vuodesta 1991 lähtien ja olen osannut käyttää niitä kaikkia, joitakin ilman käyttöohjeita ja joskus jopa hieman niitä silmäillyt.

Puhelut ovat onnistuneet (ehkeivät aina sisällöltään toivotusti), tekstarit menneet läpi ja uudemmilla olen saanut otetuksi loistavia valokuvia ja videoita ja kyennyt ne siirtämään tietokoneelle. Angry Birdsiä olen pelannut ja navigaattori vienyt perille tuttavien kesämökille ja iloa on tuottanut myös Kiinassa asuvan suomalaisinsinöörin sovellus, jolla olen voinut kuunnella kymmeniätuhansia radioasemia ympäri maailman.

Niin ja olen tietysti herännyt aamulla töihin ja voinut mitata askelmääriä kävelylenkeillä. Olen myös ollut vastaamatta puheluihin ja vastannut, kun olen nähnyt vaimon tai pomon soittavan.

Microsoftille siirtyy täällä Suomessa suomalaisia ja muualta lähtöisin olevia. Samoin käy Nokian tehtaille Kiinassa, Intiassa, Koreassa, Vietnamissa, Unkarissa, Meksikossa ja Brasiliassa. Kaikilla tehtailla työskentelee myös suomalaisia. Kaikkiaan Microsoftille on siirtymässä 32 000 nokialaista ensi vuoden alkupuolella.

Kirjoittaja on ollut MTV:n uutisissa politiikan toimittajana, uutispäällikkönä, Huomenta Suomen toimituspäällikkönä ja uutis- ja ajankohtaistoimituksen kehityspäällikkönä.

Jutun kirjoittaja Ollijuhani Auvinen Pekingissä syyskuussa 1986. Viereisessä kyltissä lukee: ” Älä syljeskele maahan! ” (Tekstin sisältö paljastui vasta kesällä 2013, kun näytin kuvan syntyperäiselle kiinalaiselle.)Jutun kirjoittaja Ollijuhani Auvinen Pekingissä syyskuussa 1986. Viereisessä kyltissä lukee: ” Älä syljeskele maahan! ” (Tekstin sisältö paljastui vasta kesällä 2013, kun näytin kuvan syntyperäiselle kiinalaiselle.)Ollijuhani Auvinen

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa