Poliisi haluaa näppinsä miljoonien suomalaisten passisormenjälkiin – uusi selvitys paljastaa, milloin arkaluonteisesta rekisteristä olisi poliisille tutkinnassa apua

Poliisihallituksen keräämän tilastoaineiston perusteella Suomessa oli toukokuussa avoinna vajaat 300 vakavaa rikostutkintaa, joissa oli kerätty tunnistamattomia sormenjälkiä ja jotka olivat vielä selvittämättä. Murhatutkimuksia joukossa oli seitsemän.

Jos esitutkintaviranomaisilla olisi pääsy passeja ja henkilökortteja varten kerättyihin tunnistetietoihin, se voisi Poliisihallituksen mukaan tehostaa tällaisten vakavien rikosten selvittämistä.

Sisäministeriö on saanut tällä viikolla valmiiksi selvityksensä siitä, millaisin edellytyksin passeja ja henkilökortteja varten kerättyjä biometrisiä tunnistetietoja voisi käyttää rikosten tutkinnassa ja torjunnassa. Ministeriö teki selvityksen eduskunnan lausuman vuoksi.

Lue myös: Vain pieni osa sormenpäätä kuvassa paljasti poliisille petosrikoksen

Yli neljän miljoonan ihmisen tunnisteet

Rikostutkintaa tekevät viranomaiset ovat aiemminkin halunneet saada passia ja henkilökorttia varten kerättyjä biometrisiä tietoja tutkintakäyttöön. 

Selvityksen perusteella poliisin nykyisessä tuntomerkkirekisterissä on noin 308 000 ihmisen sormenjälkitiedot. Passi- ja henkilökorttirekisterissä on puolestaan biometrisiä tunnisteita kerätty yli neljältä miljoonalta ihmiseltä.

Erilaisten lakimuutosten yhteydessä ajatus on ollut esillä 2000-luvulla, mutta siihen ei ole toistaiseksi suostuttu. Toistaiseksi Suomessa poliisilla on oikeus hyödyntää passeja ja henkilökortteja varten kerättyjä tunnistetietoja ainoastaan onnettomuuden tai rikoksen uhrin tunnistamiseen.

Vaakakupissa painaa kansalaisten yksityisyydensuoja, joka on perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädetty perusoikeus. Tämä todetaan myös tällä viikolla valmistuneessa selvityksessä.

– Biometristen tietojen mahdollista rikostorjuntakäyttöä arvioitaessa on huomioitava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Jotta yksityisyydensuojan rajoittaminen olisi sallittua, sen tulee perustua lakiin, olla välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa ja olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään, selvityksessä todetaan.

Lue myös: Miten erottaa identtiset kolmoset toisistaan? Tämän kikan on nähnyt jo 16 miljoonaa katsojaa

Osa EU-maista sallii passisormenjälkien käytön tutkinnassa

Henkilötietoja koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty Euroopan unionissa viime vuosina merkittävästi. Nykyiset henkilötietojen keruuta koskevat säädökset lähtevät siitä, että tietoja voi kerätä ensisijaisesti siihen tarkoitukseen, jota varten niitä tarvitaan. Tietoja ei saisi myöskään kerätä enempää kuin on tarpeen.

Esimerkiksi passeja varten kerätyt biometriset tunnisteet kerätään ensisijaisesti ihmisten tunnistamiseksi matkustamisessa. EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan selvityksen mukaan suoranaisesti estä sitä, että kansallisesti päätettäisiin käyttää tunnistetietoja entistä laajemmin.

Poliisihallituksen laatiman kyselyn perusteella useassa EU-maassa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Unkarissa, saa passien sormenjälkitietoja käyttää rikostutkinnassa. Pohjoismaista näin voi tehdä Norjassa.

Voisiko tunnisteilla avata laitteita?

Selvityksessä todetaan, että jos passisormenjälkien käyttöä laajennettaisiin rikostorjuntaan, siihen sovellettavien vakavien rikosten joukon pitäisi olla tarkkarajaisesti säädetty. Siinä ei kuitenkaan tyhjentävästi esitetä, millaisiin rikosnimikkeisiin voisi tietoja hyödyntää.

Keskusrikospoliisin mukaan kyseeseen voisivat tulla sellaiset tutkinnat, joihin saa soveltaa salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua ja -valvontaa. 

Tulli puolestaan haluaisi tunnistetiedot törkeisiin huumausainerikostutkintoihin tapauksissa, joista oikeuskäytäntö on tuominnut vähintään kolme vuotta vankeutta. Suojelupoliisi korostaa omassa lausunnossaan terrorismin torjuntaa.

Poliisihallituksen lausunnon mukaan varsinkin kuvien automaattisesta tunnistamisesta voisi olla hyötyä esimerkiksi seksuaalirikosten tutkinnoissa, joihin liittyy video- tai kuvamateriaalia. Poliisihallitus on nostanut esiin myös sen, miten teknologian kehitys on muuttanut biometristen tunnisteiden merkitystä.

– Sormenjälkiä käytetään laajasti mm. erilaisten tietoteknisten laitteiden lukitsemiseen ja avaamiseen. Laajempi vertailuaineisto voisikin parantaa rikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä myös näiden ns. uusien käyttötarkoitusten kautta, Poliisihallitus toteaa lausunnossaan.

Selvityksessä kuitenkin arvioidaan, että passeja varten kerättyjen sormenjälkien ja kuvien käyttö esimerkiksi laitteiden avaamiseen on kaukana tietojen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.

– Passisormenjälkien käyttäminen rikostutkinnassa ei saisi muodostua pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötarkoitukseksi. Passisormenjälkiä ei voisi käyttää yleisesti poliisin operatiivisessa toiminnassa, selvityksessä todetaan.Selvitys on määrä luovuttaa eduskunnan hallintovaliokunnalle.

Lue myös: Näin asetat ICE-yhteystietoja puhelimeesi siten, että niistä on hyötyä – unohda jo "auttamattomasti vanhentunut" käytäntö