Suomalaismaalivahti Pekka Rinteen 11 kautta kestänyt NHL-ura on saamassa huipennuksensa tänä keväänä.
Rinne torjui seuransa Nashville Predatorsin Stanley Cupin finaaleihin Suomen aikaa tiistain vastaisena yönä. Finaalipaikka on ensimmäinen Rinteelle ja Nashvillelle, jota suomalaistähti on edustanut koko NHL-uransa ajan.
Tästä päästäänkin siihen, miten Rinne päätyi Nashvilleen. Kempeleläinen aloitti ammattilaisuransa SM-liigan Kärpissä, josta hän siirtyi Pohjois-Amerikkaan kauden 2004-2005 jälkeen. Rinteen uran ensimmäinen ihmeellisyys sijoittuu kesän 2004 NHL-draftiin. Nashville varasi suomalaisvahdin tuolloin kahdeksannen kierroksen viimeisellä vuorolla. 
Ja mikä tässä on niin ihmeellistä? No ensinnäkin se, että varausnumerolta 258 noustaan harvemmin NHL-maalivahtien kuumimpaan eliittiin. Esimerkkejä isoilla numeroilla varatuista legendoista tietysti on. Esimerkiksi Dominik Hasekin nimi huudettiin 10. kierroksella numerolla 199 vuonna 1983 ja ruotsalaistähti Henrik Lundqvist 7. kierroksella ja numerolla 205 kesällä 2000. Toisaalta tshekkiläinen Marek Schwarz varattiin numerolla 17 samana kesänä kuin Rinne. Schwarz, 31, aloitti NHL-urallaan yhden ottelun ja torjuu nykyään Itävallan EBEL-liigassa.
Ja Rinteen NHL-varaukseen liittyy toinenkin mielenkiintoinen seikka. Kesällä 2004 draftissa oli vielä yhdeksän kierrosta, mutta vuotta myöhemmin se lyheni seitsemään kierrokseen. Yksi suomalaisen kiekkohistorian upeista NHL-tarinoista olisi siis saattanut jäädä piippuun, jos Rinne olisi ollut draftissa vuotta myöhemmin.
Rinne, 34, pelasi ensimmäiset kolme vuotta Pohjois-Amerikassa pitkälti AHL:n puolella, mutta kaudesta 2008-2009 lähtien Predatorsin ykkösvahdista ei ole ollut epäselvyyttä. Rinteen persoonallinen torjuntatyyli on kerännyt matkan varrella myös kriitikoita, ja hänet on ehditty julistaa jo useaan otteeseen entiseksi huippuvahdiksi. Samalla Nashville on etsinyt polkuaan ja sen miehistössä on tapahtunut isoja muutoksia – merkittävimpinä huippupuolustaja Ryan Suterin siirtyminen Minnesotaan 2012, sentteri Ryan Johansenin saapuminen Columbuksesta kesken viime kauden ja Shea Weberin vaihtuminen toiseen tähtipakkiin P.K. Subbaniin viime kesänä.
Suomalaisvahtikin on ollut siirtospekulaatioissa vuosien mittaan, mutta hän on pysynyt uskollisena pudotuspelimenestystä etsineelle Nashvillelle. Kärsivällisyys on kannattanut, sillä kuten Rinnekin sanoi kuudennen Anaheim-ottelun jälkeen, Predators kerää nyt satoa joukkueen huolellisesta rakentamisesta. 
Ja Rinne on johtanut sadonkorjuuta. Suomalaistorjuja dominoi pudotuspelien maalivahtitilastoja suvereenisti, ja vaikka hänen virettään epäiltiin myös kesken Anaheim-sarjan muutaman helpohkon maalin takia, Rinne torjui sarjan Johansenin ja toisen kärkisentterin Mike Fisherin loukkaantumisten heikentämälle Predatorsille.
Nyt Rinne ja Nashville tarvitsevat vielä neljä voittoa. Sen jälkeen Rinne nostelisi Stanley Cupia ja saisi varmasti kainaloonsa myös pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle ojennettavan Conn Smythe Trophyn ensimmäisenä suomalaisena. Jäädään jännittämään saako NHL-kausi Rinteen kannalta onnellisen lopun.
rinne