Suomella on ongelma, jota koronakriisi vain pahentaa. Rahat eivät kohta enää riitä hyvinvointipalveluihin. Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus sössii sote-uudistuksen lopullisesti, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.
Noin tsiljoona vuotta valmisteltu sote-uudistus on määrä vihdoin toteuttaa tällä vaalikaudella. Uudistusta koskeva lakipaketti on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka aikana eri tahot voivat lausua siitä mielipiteensä.
Valitettavasti mitkään lausunnot eivät enää auta. Sote-uudistus haudattiin lopullisesti jo Antti Rinteen (sd.) niin sanotusti johtamissa hallitusneuvotteluissa. Sote-"uudistus" kuihtui silloin epätoivoiseksi yritykseksi betonoida nykyinen sairaanhoidon rakenne, jota alun perin siis piti korjata.
Pääministerin paikalle tulisesti halunnut Rinne nieli keskustan vaatimuksen 18 maakunnasta karvoineen päivineen. Kaikki – jopa keskustalaiset – tietävät, että osa maakunnista on jo syntyessään liian pieniä huolehtimaan vanhenevan ja vähenevän väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Siinä sivussa mopen osalle jäävät kunnat, joilta ainakin vähäksi aikaa katoaa suuri osa tuloista, mutta ei veloista.
Ideologista rahastusta
Miten on mahdollista, että pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus toteutuu – ehkä – tyhmimmällä mahdollisella tavalla?
Syypäitä ovat tietysti nykyiset hallituspuolueet, jotka ideologisista ja valtapoliittisista syistä ovat valmiit hyväksymään mallin, joka ei tehosta eikä säästä.
Keskusta haluaa mahdollisimman monta maakuntaa, vaikkei se ole sote-palveluiden kannalta järkevää. SDP haluaa suostua tyhmään malliin, jotta pysyy vallassa ja pystyy pönkittämään julkista sektoria eli verorahoilla – tosin nyt käytännössä velkarahalla – pyöritettävää palvelua.
Kumpikin puolue haluaa lisää äänestäjiä. Kohta vain maksajat puuttuvat.
Rahaa palaa eikä tulosta tule
Perusterveydenhoitoa on yritetty uudistaa joka vaalikaudella. On ollut ohjelmia, projekteja ja rahoitusta. Tulos on ollut kehno.
Nykyisen hankkeen nimi on "Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus". Kun peruspalveluministeri Krista Kiurua kuuntelee, niin tämä projekti ratkaisee kaikki perusterveydenhuollon ongelmat kertalaakista.
Hankkeeseen jaettiin juuri tänään 70 miljoonaa euroa, joilla edistetään monialaista yhteistyötä, tehdään digiloikka, kehitetään varhaista puuttumista jne. Hoh hoijaa.
Syrjäseutujen terveyskeskuksiin on ollut hyvin hankala saada lääkäreitä. Se ongelma ei taida tälläkään projektilla poistua.
Onkin ihmeteltävä, miksei hallitus nyt jätti-lisäbudjetissaan nostanut lääkäreiden koulutusmääriä, kun korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättiin. Lääkärien lisäkoulutus olisi lääkäripulaan ehkä parempi ratkaisu kuin koukerokieliset kehitysprojektit.
Yksityisiä palveluita halutaan karsia
Samaan aikaan hallitus hylkii kuntien suosimaa palvelujen ulkoistamista ja yhteistyötä yksityisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Sehän se vasta parantaakin palveluja, tehostaa toimintatapoja ja laskee kustannuksia, että maakuntien ei sallita itse valita palveluntuottajia.
Jännityksellä odotan myös mahdollisia vahingonkorvausoikeudenkäyntejä, jos valtio aikoo pakolla purkaa kuntien tekemiä ulkoistamissopimuksia. Siinä voi rahaa palaa muutamankin tulevaisuuden sote-keskuksen verran.
Mutta eihän sote-uudistuksella pääministeri Sanna Marinin mukaan enää pyritäkään hillitsemään kustannuksia.
Alun perin sote-uudistuksella piti hillitä ikääntyvässä Suomessa väistämätöntä sote-menojen kasvua jopa 3 miljardilla. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on viimeksi puhunut 1,5 miljardin tavoitteesta, mutta tällä menolla sekin on turha toivo.
Tällä menolla sote-menot todellakin vain kasvavat. Pelkkä maakuntien sote-henkilöstön palkkojen yhtenäistäminen maksaa pahimmillaan jopa yli puoli miljardia euroa.
Ei käy maakuntapäättäjiä kateeksi.
Lue myös: Kuntaliitolta kylmää kyytiä hallituksen sote-paketille – Karhunen: Kuntatalous puolittuu, mutta ne kuntiin jäävät velat ja investoinnit eivät puolitu"
Maakuntavero on sote-rälssin märkä uni
Kaiken lisäksi hallituspuolueet aikovat toteuttaa maakuntaveron. Se tarkoittaa veroasteen nousua. Kunnat voidaan ehkä velvoittaa laskemaan verotustaan muutamaksi vuodeksi, mutta sitten kunnallinen itsehallinto nostaa veroja maakuntaverosta huolimatta.
Lisäksi tulee korona. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoin eduskunnan kyselytunnilla rehellisesti, että valtio joutuu koronan takia ottamaan lisää velkaa jopa 40 miljardia eli 40 000 000 000 euroa.
Suomalaiset työssä käyvät maksavat jo nyt vuoden palkastaan yhden kuukauden bruttopalkan verran eläkemaksuja. Eläkemaksuissa on siitä huolimatta korotuspaineita. Lisäksi työssä käyvät maksavat valtionveroa, kunnallisveroa, sotu-maksua, arvonlisäveroja, polttoaineveroa, energiaveroja, kierrätysmaksuja jne. Suomalaisten ostovoima on euroalueen huonoin.
Ja eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Vanhanen antoi ymmärtää, että myöskään veronkorotuksia ei voi sulkea pois talouden tasapainotuskeinoista sitten, kun nykyinen rahan syytäminen ympäri Suomea loppuu.
Verojen ja maksujen loputon nostaminen vaikuttavat työllisyyteen ja talouskasvuun, jolloin hyvinvointivaltion rahoitus edelleen vaikeutuu.
Tuleeko sote-uudistuksesta taaskaan mitään?
Hallitus ja virkamiehet vakuuttavat, että tällä kertaa sote-uudistus saadaan tehtyä. Lausuntokierroksella olevaa lakiesitystä on kuitenkin jo ehditty haukkua monelta taholta.
Laki on tehty pienessä piirissä muun muassa kuntaliittoa tai yksityistä terveydenhuoltoalaa kuulematta. Palautetta tulee varmasti.
Hallituksen ja ministeri Kiurun monta kertaa lupaamaa 7 päivän hoitotakuuta ei ole esityksessä. Eikä oikein muitakaan laadullisia kriteerejä, vaikka hoidon pitäisi uudistuksessa parantua.
Uudenmaan jakaminen neljään alueeseen voi osoittautua perustuslain kannalta ongelmalliseksi.
Sote-laki on määrä hyväksyä vuoden loppuun mennessä. Voi olla, että se onnistuu.
Tämän vuodatuksen jälkeen minua ei juuri haittaisi, vaikkei onnistuisikaan. Miksei voisi tehdä sellaista sote-uudistusta, jota ei heti kohta pidä taas korjata?