Kuntaliitolta kylmää kyytiä hallituksen sote-paketille – "Kuntatalous puolittuu, mutta kuntiin jäävät velat ja investoinnit eivät puolitu"

Yli tuhannen sivun kokoinen sote-lakiluonnosjärkäle on ollut nyt lausunnoilla kymmenkunta päivää. Kuntaliiton johto päästää hallituksen luokaltaan, nipin napin. Paketti saa kouluarvosanaksi kuusi miinus. 

– Kaikkein kriittisintä on se, että koko Suomeen, ilman Uuttamaata, yritetään lyödä samanlainen malli läpi. Ja me tiedetään, että kunnat ja alueet eriytyvät. Tämä [luonnos] ei mahdollista, että otettaisiin alueen erityispiirteet huomioon, toteaa liiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.  

"Kuntatalous puolittuu, velat ja investoinnit eivät puolitu"

Kuntatalous vaikeutuu entisestään, ennustaa Karhunen.

– Kuntien suhteellinen velkaantuminen kasvaa rajusti. Eli kuntatalous puolittuu, mutta ne kuntiin jäävät velat ja investoinnit eivät puolitu. Jos ajatellaan, että siedettävä kipuraja on 100 euroa per asukas siirtymäajan jälkeen, niin se tarkoittaa jo 10 000 asukkaan kunnassa jo miljoonaa euroa lisää tehostettavaa. 

– Yksittäisissä kunnissa "käppi" rahoituksessa saattaa olla useita miljoonia euroja. 

"Isot kaupungit jäävät suoraan kompensaatiomenettelyn ulkopuolelle"

Kuntien omaisuutta siirtyy uudistuksessa maakunnille epäreilulla tavalla, sanoo Karhunen.

– Omaisuuden siirrot kompensoidaan vain kiinteiden rakennusten osalta eli koko käyttötalous, laitteet ja vastaavat, jäävät kuntien kontolle edelleenkin – niitä ei kompensoida. Se ei mielestämme ole hyvä. Samoin se kynnys omaisuuden kompensoimiseen on niin korkea, että esimerkiksi isot kaupungit jäävät suoraan tämän kompensaatiomenettelyn ulkopuolelle. 

Kuntakentän lisäksi vaikeuksia povataan myös osalle maakunnista. 

– Kyky investoida tulevaisuuden tarpeisiin tulee olemaan heikko erittäin useissa kunnissa. Samoin tiedetään, että joissakin maakunnissa tulevien sote-palveluiden tuottaminen tulee olemaan vaikeaa, koska se rahoitus ei tule riittämään. 

"Laki läpi, hinnalla millä hyvänsä"

Toimitusjohtaja toivoo hallituksen kehittävän yhteistyökykyään. 

– Yhteistyökyvyttömyyttä on ollut vähän turhan paljon tässä valmistelussa. Halutaan hinnalla millä hyvänsä nopeasti viedä laki läpi ja silloin ei ole aikaa paljon sparrailla. 

Lisäksi luonnoksessa on kohtia, jotka kiinnostavat varmasti perustuslakivaliokuntaa. Siitäkin lisää jutun yläpuolella olevassa Karhusen videohaastattelussa.