"Ei väliä mitä kirjoittavat, kunhan kirjoittavat nimen oikein." Oscar Wilden ja kymmenien muiden lentävä lause tuli mieleen kuntavaaleista.
Vaalit olivat tällä kertaa kaksintaistelujen, vastakkainasettelun, henkilökulttien ja politiikan tähtien juhlaa.
Tässä kymmenen syytä, miksi kuntavaaleissa kävi kuten kävi.
1 Valinnanvapaus
SDP nosti hallituksen pahaksi pojaksi kokoomuksen, joka ajaa sotepalveluissa valinnanvapautta. Vaalien ykkönen kokoomus kiitti demarien syötöstä suoraan lapaan; edes mainostoimisto ei olisi keksinyt parempaa kampanjaa.
Yllättävän moni terveyskeskusten jonoissa seisoskeleva ihminen tykkää, jos pääsisi valitsemaan asiakasseteli kädessä yksityisen ja julkisen terveyspalvelun väliltä. Ja vaaleissa yleensä riittää, jos reilu 20 prosenttia äänestäjistä tykkää.
2 Maakuntahallinto
What? Hallituksen diilissä keskustan voitoksi jäi puolueen ikiaikainen haave maakuntahallinnosta. Kepun aktiivit osaavat tätä arvostaa, mutta tavallinen liikkuva äänestäjä ei tästä ihmeemmin liikutu. Uusi byrokratiataso ei ole suoranainen äänimagneetti.
3 Kolmas pyörä
Perussuomalaisille jäi näissä sotevaaleissa kuljettavakseen sivuraide.
4 Fillarikommunismi
Perussuomalaiset nostivat toistuvasti varoittavaksi esimerkiksi vihervasemmiston, vaikka näillä puolueilla ei ole ainuttakaan yhteistä äänestäjää. Manaamalla fillarikommunismia ja koulujen kasvisruokapäiviä saikin joukot vaaliuurnille - ei tosin omia vaan vastustajan. Vaaliviikolla nähtiin vielä kaksintaistelu, joka liittyi turvapaikanhakijoiden palautuslentoihin Afganistaniin. Näyttää siltä, että sekään ei ihmeemmin auttanut perussuomalaisia.