Kommentti: Näillä kymmenellä käskyllä vaalivoittoon – stadi vs. lande ja muut kaksintaistelut

Vaalit olivat tällä kertaa kaksintaistelujen, vastakkainasettelun, henkilökulttien ja politiikan tähtien juhlaa.

Tässä kymmenen syytä, miksi kuntavaaleissa kävi kuten kävi.

1 Valinnanvapaus

SDP nosti hallituksen pahaksi pojaksi kokoomuksen, joka ajaa sotepalveluissa valinnanvapautta. Vaalien ykkönen kokoomus kiitti demarien syötöstä suoraan lapaan; edes mainostoimisto ei olisi keksinyt parempaa kampanjaa.

Yllättävän moni terveyskeskusten jonoissa seisoskeleva ihminen tykkää, jos pääsisi valitsemaan asiakasseteli kädessä yksityisen ja julkisen terveyspalvelun väliltä. Ja vaaleissa yleensä riittää, jos reilu 20 prosenttia äänestäjistä tykkää.

2 Maakuntahallinto

What? Hallituksen diilissä keskustan voitoksi jäi puolueen ikiaikainen haave maakuntahallinnosta. Kepun aktiivit osaavat tätä arvostaa, mutta tavallinen liikkuva äänestäjä ei tästä ihmeemmin liikutu. Uusi byrokratiataso ei ole suoranainen äänimagneetti.

3 Kolmas pyörä

Perussuomalaisille jäi näissä sotevaaleissa kuljettavakseen sivuraide.

4 Fillarikommunismi

Perussuomalaiset nostivat toistuvasti varoittavaksi esimerkiksi vihervasemmiston, vaikka näillä puolueilla ei ole ainuttakaan yhteistä äänestäjää. Manaamalla fillarikommunismia ja koulujen kasvisruokapäiviä saikin joukot vaaliuurnille - ei tosin omia vaan vastustajan. Vaaliviikolla nähtiin vielä kaksintaistelu, joka liittyi turvapaikanhakijoiden palautuslentoihin Afganistaniin. Näyttää siltä, että sekään ei ihmeemmin auttanut perussuomalaisia.

5 Koulutusleikkaukset

Vihreät valitsi paremman taistelun kuin SDP. Äänestäjien on helpompi suuttua koulutussäästöistä, jotka ovat kunnan arkea jo nyt, kuin soteuudistuksesta, joka on vasta monimutkainen häkkyrä virkamies Tuomas Pöystin päässä.

6 Helsingin kaksintaistelu

Jos kokoomus on rehellinen itselleen, puoluetoimistolla ei paukutella kuntavaalien jälkeen henkseleitä. Ilman Jan Vapaavuorta ja lähes 30 000 äänen jättipottia kokoomus olisi muistettu lähinnä monista vaalitappioista isoissa kaupungeissa, Turussa, Espoossa, Tampereella.

7 Stadi vs. Lande

Keskusta ei pääse isoihin kaupunkeihin sitten millään. Helsingissä kepulla on syytä katsoa peiliin, sillä viime eduskuntavaalien kärkiehdokkaista Olli Rehnistä ja Paula Lehtomäestä näkyvät eduskunnassa enää perävalot. Tätä laskua sai maksaa ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen, joka ei yltänyt Helsingin valtuustoon. Tiilikaisen on syytä miettiä tulevissa vaaleissa paluuta kotikonnuille Itä-Suomeen - muuten voi olla edessä ministerin äkkipudotus.

8 Politiikan julkimot

Tunnettujen politiikan tähtien merkitys korostui: suurimpia äänisaaliita kokosivat Helsingin ulkopuolella Li Andersson, Touko Aalto, Lauri Lyly, Sanna Marin. Jokainen minuutti ja palstamilli mediassa on entistä arvokkaampi; A-studion tuoleista kannattaa oikeasti tapella.

Tv-tentit ovat marmeladi leivän päälle. Niiden merkitys on pieni mutta tiukassa vaalitaistossa jopa ratkaiseva. Nyt hillon sipaisivat parhaiten talteen Li Andersson ja Sari Essayah.

Suut makeaksi myös Ville Niinistöllä ja Petteri Orpolla.

9 Vastakkainasettelu

Toisin kuin 11 vuotta sitten eräissä toisissa vaaleissa julistettiin, vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Sen voi toki tehdä toisia kunnioittavasti tai räksyttäen. Ja kun kynään tai mikkiin tai twitteriin tarttuu, pitää varmistaa että oma vaihtoehto on kristallinkirkas ja uskottava.

10 Hyvä häviäjä

Kun kansan tuomio lävähti tauluun sunnuntai-iltana, puheenjohtajien taidot punnittiin. Tällä kertaa hetken hyödynsi parhaiten Timo Soini myöntämällä että "Turpaan tuli, henki jäi". Mikään ei ole niin säälittävää kuin puoluejohtajan sopertelu torjuntavoitosta.

Jokaisessa vaalitaistossa itää seuraavien vaalien siemen. Ja niitähän piisaa: tammikuussa 2018 maakuntavaalit ja presidentinvaalit, keväällä 2019 eduskuntavaalit ja eurovaalit - näin ainakin nykytietämyksellä.

Kirjoittaja on MTV Uutisten politiikan toimituksen päällikkö