Islamisen teologian opetuksen aloittaminen Helsingin yliopistossa on rohkea ja tarpeellinen askel, kirjoittaa MTV Uutisten uskontokysymyksiin perehtynyt toimittaja Kari Pyrhönen. Päätös asettaa islamin ja Koraanin tutkimuksen länsimaisen tiedekritiikin piiriin ja lisää ymmärrystä tästä valtauskonnosta. Teologia ei voi enää olla vain kristillisyyden tutkimista.
Oulun piispa Samuel Salmi vieraili keväällä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän päätti pitää teologian opiskelijoille hartauden, mutta hänelle ilmoitettiin, että tiedekunnassa tämä ei ole sopivaa. Salmi suivaantui ja piti hartautensa kielloista huolimatta.
Ettäkö piispalta kielletään uskonnon harjoitus jumaluusoppitiedekunnassa?
Huvittava tapaus. Meikäläisen kaltaista iloista skeptikkoa tällainen suorastaan naurattaa.
Episodista kertoi Kotimaa-lehti. Tiedekunnan pomo, dekaani Antti Räsänen kommentoi Kotimaalle siihen suuntaan, että Salmi ei näyttänyt ymmärtävän asiaa. Teologinen tiedekunta on osa akateemista yhteisöä, jossa tehdään riippumatonta tutkimusta. Tutkimusmaailma on myös uskonnollisesti sitoutumaton ja neutraali.
Teologia ei ole kirkkoa varten
Suomalainen teologinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnettua. Kärkipäässä on eksegetiikka eli Raamatun kirjoitusten historiallis-kriittinen tutkimus.
Räsänen joutui taas Salmen episodin yhteydessä muistuttamaan, että hänen tiedekuntansa ei ole pappienkoulutuslaitos. Kirkko vaatii papeiksi haluavilta teologisen loppututkinnon, mutta teologinen tiedekunta ei ole olemassa kirkkoa, vaan tiedettä varten.
Salmen visiitin puiminen jatkui vielä kesän kynnyksellä, kun kirkon eduskunta eli kirkolliskokous oli koolla. Oulun piispa purki loukkaantumistaan, johon piispojen harvalukuisen älykkösiiven edustaja Kaarlo Kalliala tuumasi, että kirkon ei pidä monopolisoida maamme uskonnollisuutta.
Nyt tuo monopolisointi loppuu myös teologisessa tiedekunnassa, jossa on keskitytty kristinuskon ilmenemismuotojen ja Raamatun tutkimukseen. On jo aika kysyä, miksi vain kristinuskon?
Koraani länsimaisen tieteenkritiikin alle
Nyt otetaan hieno, rohkea ja tarpeellinen askel. Syksyllä tiedekunnassa aloittaa islamilaisen teologian opettajana egyptiläinen Mulki Al-Sharmani. Hän on väitellyt Yhdysvalloissa antropologiasta ja työskennellyt Helsingin yliopistolla uskontotieteilijänä jo muutaman vuoden.
Tiedekunnan johtaja Antti Räsänen myöntää MTV Uutisten haastattelussa, että islamilaisen teologian tutkiminen länsimaisen tiedetradition kriteereillä ei ole ongelmatonta.
Raamatun historiallis-kriittinen tutkiminen ei tietenkään piittaa siitä, mitä uskovaiset Raamatusta ajattelevat. Tällainen tutkimus voi mennen tullen kyseenalaistaa pyhien kirjoitusten jumaluuden, koska tieteen tehtävä ei ole puolustaa mitään jumalaa. Islamin perinteeseen tällainen uskonnon ruotiminen istuu perin huonosti.
Tutkija ei voi vältellä mitään tabuja
Tämä voi olla vaikea kysymys myös suomalaiselle muslimille, myöntää dekaani Räsänen. Islamilaisen teologian aloittamisesta on kuulemma keskusteltu hyvässä hengessä maamme islamilaisten yhteisöjen kanssa. Muslimiyhteisöt päättävät itse kelpaako koulutus. Tieteen ”ongelma” siirtyy muslimien syliin.
Räsäsen mukaan suomalaisten muslimien on tultava toimeen sen tosiasian kanssa, että tutkimus paljastaa islamista ja Koraanista uusia tulkintoja herättävää kriittistä tietoa.
Mitään tabuja ei saa olla vaikkapa fundamentalismia tai naisen asemaa kohtaan. Länsimaisen tieteen ohjenuora on puolueettomuus ja objektiivisuus.
Ymmärrä uskontoja, ymmärrä maailmaa
Räsänen kertoo, että islamilaisen teologian oppituolia on puuhattu jo monta vuotta. Muslimien määrä lisääntyy Suomessa ja tiedeyhteisön pitää tarjota myös tämän globaalin valtauskonnon opetusta sekä tutkimusta.
Räsänen näkee, että näin myös torjutaan radikalisoitumista ja sopeutetaan maahanmuuttajia länsimaisen tieteen tapoihin. Sisäministeri Kai Mykkänen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen suhtautuvat uudistukseen hyvin myönteisesti.
Objektiivinen kriittinen tieto lisää järkeä ja ymmärrystä. Ennakkoluuloisia huutelijoita on jo tarpeeksi. Ja onhan se hyvä, että viimein Suomessakin – islamilaista teologiaa tutkitaan jo lukuisissa Euroopan maissa.
Opiskelija voi valistua seurakuntansa imaamina, mutta opiskelijan ei tietenkään täydy olla muslimi. Tarvitsemme myös islamia taitavia opettajia kouluihin ja virkamiehiä asiantuntijoiksi.
”Ymmärrä uskontoja, ymmärrä maailmaa.” Tällainen juliste seisoo teologisen tiedekunnan käytävällä. Juuri tästä on kysymys.