Kommentti: Hamas tuhosi jopa haaveet rauhasta – näin viha kasvaa molemmin puolin

Seuraavassa kuvitteellinen, mutta faktoihin perustuva keskustelu israelilaisen (I) ja palestiinalaisen (P) välillä. Keskustelun aiheena on Hamasin 7. lokakuuta aloittama hyökkäys, jossa kuoli yli 1 200 israelilaista. Israelin pommituksissa Hamasin hallinnoimaan Gazaan on kuollut arvioiden mukaan 2 800 ihmistä.

Olen vieraillut palestiinalaisalueilla ja Israelissa useaan kertaan niin toimittajana, vapaaehtoistyöntekijänä, opiskelijana kuin matkailijana yli 15 vuoden ajan. Seuraavassa keskustelussa pyrin tiivistämään niitä tuntoja, joita israelilaisten (I) ja palestiinalaisten (P) puolella koetaan, kun sota on käynnissä. 

Alla olevassa keskustelussa on tiivistettynä kommentteja, joita olen kuullut muun muassa Hamasin rakettien kohteeksi joutuneessa Askelonissa, jännittyneessä Jerusalemin jaetussa kaupungissa, Länsirannan suurkaupunki Hebronissa, ja Erezin rajapisteellä Gazan tuntumassa.

Israelilainen: – Eikö sinulla ole edelleenkään mitään sanottavaa minulle? Hamas murhasi jopa vauvoja etkä edelleenkään tuomitse tätä terrorismia, jota kohtaamme?

Palestiinalainen: – En hyväksy Hamasin toimintaa. Mutta entä pommeihinne Gazassa kuolleet sadat lapset? Sielläkin kuolee viattomia vauvoja.

I: – Hamas käyttää siviileitä ihmiskilpinä toisin kuin me. Kysyin, miksi ette voi julkisesti tuomita terrorismia?

P: – En halua puhua politiikasta, inhoan sitä. Osa palestiinalaisista näkee Hamasin terrorismin vastarintana Israelin miehitykselle, ja Hamasin omat kannattajat olisivat kimpussani, jos julkisesti heidät tuomitsen. Hamas voitti vaalit 2007 vain sen takia, että vanhan valtapuolue Fatahin vanhat ukot ovat niin korruptoituneita, ettei heihin luota juuri kukaan. Vihaamme omaa hallintoamme ja Hamasia melkein yhtä paljon kuin Israelia. Haluamme rauhaa, mutta oikeudenmukaista rauhaa.

I: – Miksi ihmeessä vihaatte meitä? Olimme päästäneet jopa Gazasta tuhansia ihmisiä töihin Israeliin ja Juudeassa sekä Samariassa (Länsiranta) käy paljon palestiinalaisia töissä israelilaisissa yrityksissä.

P: – Samaan aikaan kun laajennatte siirtokuntianne, äärinationalistiset siirtokuntalaiset hyökkäävät säännöllisesti palestiinalaisten tai heidän omaisuutensa kimppuun. Gazassa vallitsee pula, massatyöttömyys, mielenterveysongelmat räjähtävät käsiin eikä meillä ole toivoa paremmasta. Tämä on Israelin saarron ja miehityksen syytä. Varastatte meidän maatamme. Israelilaisten äärinationalistien vierailut pyhän Al-aqsan moskeijan alueella ovat olleet bensaa kyteviin liekkeihin.

I: – Tämä on meidän maatamme. Se on meille luvattu. Haluamme vain elää rauhassa ja odottaa Messiasta. Muuttakaa arabimaihin, vaikka Jordaniaan, jos ette viihdy.

P: – Luvattiinko tämä maa teille tyhjänä? Sukuni on asunut täällä satoja vuosia. Minne lähtisin kotoani? Monet koulutetut ja varakkaat ovat jo tosin lähteneet. Aina Pohjois- tai Etelä-Amerikkaan asti. Joskus olemme kuulemma voineet asua täällä rauhassa rinnakkain.

I: – Rinnakkaiseloa on nyt vaikea kuvitella, kun Hamas murhaa viattomia. Israelissa viha palestiinalaisia kohtaan on kasvanut ja Hamas tuhotaan nyt Gazassa. Emme anna anteeksi.

P: – Samalla luotte palestiinalaisille uusia marttyyreita, kun pomminne tappavat naisia ja lapsia. Sitä emme anna anteeksi. Viha Israelia vastaan kasvaa ja Hamasin tilalle tuskin tulee maltillisempaa järjestöä. Oletko nähnyt kuvaa pommin silpomasta vauvasta? Minä olen. Some-kanavani ovat täynnä pommien raatelemista ihmisistä.

I: – Minä näen somessa lähinnä Hamasin terroristen tappamia israelilaisia. En tiedä, onko meillä edes suunnitelmaa, mitä Hamasin tuhoamisen jälkeen tapahtuu. Hamas tuhosi haaveet rauhasta. Kansa ja poliitikot eivät nyt rauhasta puhu. Voi olla, että meillä on edessä likainen jälkipyykki siitä, miten Hamas pystyi Israelin näin yllättämään.

P: – Ins’allah (jos Luoja suo) joskus rauha tulee.

I:  – Siihen tuskin nyt uskovat edes optimistit. 

P: – Tästä taidamme olla samaa mieltä.