Työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin on ollut Juha Sipilän hallituksen päätavoitteita. Jotta tämä onnistuisi, olisi tärkeää saada myös naiset mukaan työtalkoisiin. Hallitus on kuitenkin itse tehnyt useampia ratkaisuja, joiden seurauksena äidit jäävät pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsiaan sen sijaan, että he hakeutuisivat työelämään, kirjoittaa politiikan toimittaja Antonia Berg.
Tällä hetkellä isät käyttävät vain 10 prosenttia kaikista ansiosidonnaisista vanhempainrahapäivistä. Tasa-arvon kannalta äitien tilannetta työmarkkinoilla helpottaisi eniten se, että perhevapaiden käyttö jakautuisi vanhempien kesken tasaisemmin.
Jotta tämä toteutuisi, isille korvamerkittyjä vapaita on lisättävä. Isät kun lähinnä käyttävät vain ne vapaat, joilla on isyys-sana etuliitteenä.
Tässä tarvitaan myös asennemuutosta työelämässä. Monilla työpaikoilla pidetään edelleen itsestäänselvyytenä, että vanhempainvapaa ja hoitovapaa kuuluvat äidille.
Heti ensikättelyssä istuva hallitus päätti suurentaa päiväkotien ryhmäkokoja, poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja nostaa päivähoitomaksua.
THL:n tutkimuksen mukaan yksi suurimpia syitä siihen, että äidit jäävät kotiin lastensa kanssa pitkäksi aikaa, on nimenomaan epäluottamus varhaiskasvatuksen laatuun. Lisäksi useamman lapsen päivähoito on kallista, varsinkin jos on pienituloinen. Hallitus ehti jo ottaa askeleen oikeaan suuntaan, kun se kumosi aikaisemman päätöksensä ja on alentanut varhaiskasvatusmaksuja pieni- ja keskituloisilta.
Yleisesti on uskottu, että lyhentämällä kotihoidontuen pituutta äidit menisivät aikaisemmin takaisin töihin. THL:n tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämäkään ei pidä paikkaansa.