Kahden koronavuoden tauon jälkeen pikkujoulukaudesta odotetaan vilkasta. Moni suuri yritys on jättänyt juhlat koronavuosina väliin, joten tämän vuoden juhlintaa odotetaan innolla.
MTV kysyi kolmelta suurelta työnantajalta, miten pikkujouluja järjestetään nyt parin vuoden tauon jälkeen. Vastaukset antoivat Helsingin kaupunki, S-ryhmä ja ISS.
S-ryhmän työhyvinvoinnista vastaava HR-asiantuntija Matti Räsänen kertoo MTV:lle, että koronavuosien jälkeen yrityksen työntekijät kaipaavat kohtaamisia ja pitkästä aikaa järjestettävät pikkujoulut tulevat työntekijöille tarpeeseen.
S-ryhmä työllistää kaikkiaan noin 40 000 työntekijää Suomessa. Työntekijät jakautuvat 19 osuuskaupan kesken.
– Kahden vuoden pitkittynyt poikkeustila on ollut ihmisille eri tavoin kuormittavaa. Arjen normalisointi on tässä kohtaa tärkeää. Sitä ajatellen pikkujoulut ovat olennaiset, sillä se on osa yritysten normaalia vuosikalenteria, Räsänen kuvailee.
Osuuskaupat saavat itse päättää, miten juhlia järjestetään. Perinteisesti niitä on pidetty omien yksiköiden kesken. Tänä vuonna rahallinen panostus pikkujouluihin on arviolta vuoden 2019 luokkaa.
Pikkujouluja ei juurikaan koronavuosina voitu järjestää. Lisäksi Räsänen huomauttaa, että vaikka osa SOK:n työntekijöistä tekee läsnäoloa vaativaa työtä, korona-aikaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin muuten. Esimerkiksi sosiaalitiloissa oleskelua on rajoitettu.
– Vaikka on oltu yhdessä töissä, vapaata vuorovaikutusta on rajoitettu.
Video: Onko pikkujouluasu vielä valitsematta? Tältä näyttää pikkujoulumuoti 2022
5:00
ISS järjestää työntekijöilleen puurojuhlan
Siivous- ja ruokapalveluita sekä kiinteistöhuoltoa tarjoava ISS on perinteisesti järjestänyt työntekijöilleen joulun alla puurojuhlan, joka kokoaa yhteen yrityksen 8000 työntekijää eri puolilla Suomea.
Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo kertoo, että yhteisen kokoontumisen avulla ison yrityksen työntekijät voivat tutustua myös uusiin ihmisiin.
– ISS on todella monimuotoinen yritys, jossa työskentelee 93 eri kansalaisuutta. Lisäksi yrityksessä on monen ikäisiä, nuorimmille tämä voi olla ensimmäinen paikka, jossa he kohtaavat muita kuin oman työyhteisön väkeä. Tällaisilla tilaisuuksilla meillä on mahdollista liimata työntekijäjoukkoa yhteen.
Yhteinen kokoontuminen pidetään myös ISS:n osalta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, joten puurojuhlaa on odotettu.
– Erityisen kurjalta on tuntunut, kun niistä on jouduttu pidättäytymään. Kun juhlista kerrottiin, olemme saaneet erityisen ilahtuneita viestejä, että on ihanaa, että saamme kohdata toisemme.
Rahallinen panostus juhliin on tavanomainen: puurojuhlaan on perinteisesti tuotu henkilökunnalle tarjolle puuroa, glögiä ja pipareita.
– Samalla se on mahdollisuus kiittää työntekijöitämme hyvästä työstä kuluneena vuonna.
Pikkujoulujen maine kasvattaa osallistujamäärää
Noin 37 500 henkilöä työllistävä Helsingin kaupunki ei ole yleensä järjestänyt koko henkilöstön yhteisiä juhlia, vaan pikkujoulut on perinteisesti juhlittu omien osastojen ja yksikköjen kesken.
Työnantaja tukee juhlien järjestämistä kohtuullisesti, mutta osa kuluista on tavattu kattaa osallistumismaksulla.
– Esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialalla pikkujoulubudjetti on maltillinen 20 euroa per osallistuja, kaupunginkanslian viestintäjohtaja Liisa Kivelä kertoo.
Osalla yksiköistä on omia perinteitään, kuten henkilökunnan joulukonsertti Kallion kirkossa.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kansainvälisten asioiden suunnittelija Marika Lahti on mukana oman yksikkönsä henkilöstökerhossa, joka järjestää myös pikkujoulut tänä vuonna.
Hän paljastaa, että sana työpaikan pikkujoulujen hauskuudesta on kiirinyt toimistolla, sillä osallistujamäärä kasvaa vuosittain.
– Yksikössä on noin 300 henkilöä ja heistä noin 200 on ilmoittautunut tuleviin pikkujouluihin.
Perinteisesti yksikön pikkujoulut on järjestetty henkilöstön käytössä olevassa ruokalassa iltatilaisuudessa.
– Tila muutetaan juhlavaksi koristeluin. Tilavuokraan ei kulu rahaa, ainoastaan koristeluihin ja ruokaan. Kävimme hiljattain kaivamassa varastoja ja osa rekvisiitasta löytyykin jo. Perinteisesti juhlissamme on ollut selfienurkkaus, jonka teema on tänä 70-vuotiaat olympialaiset.
Vuonna 2020 henkilöstö juhli pikkujoulunsa virtuaalisesti katsomalla kuvakoosteen edellisvuosien juhlista. Kohtaamisia työkaverin kanssa odotetaan nyt innokkaasti.
– Ihmisten silmistä oikein näkee, että yhteisöllisyyttä halutaan ja tämä on hyvä merkki siitä, että voidaan juhlia pitkästä aikaa.
Video: Näin tärkeä pikkujoulusesonki on ravintola-alalle
4:08
Pikkujoulukausi on koronan kurittamalle alalle tärkeä
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi ounastelee, että tänä vuonna pikkujouluja juhlitaan kirjaimellisesti kuin ennen koronaa. Viiden Jälkeen -ohjelmassa viime viikolla vieraillut Lappi kertoo, että jäsenkyselyn mukaan pikkujoulukaudesta on tulossa lähes yhtä hyvä kuin vuonna 2019.
Se on kahden koronavuoden kurittamalle alalle erittäin tervetullut tieto.
– Kyseessä on tärkein yksittäinen, noin kuukauden kestävä sesonki, jolloin kuluttajat, yritykset ja julkinen hallinto käyttävät rahaa.
– Tänä vuonna se näyttää jäsenkyselyn mukaan varsin hyvältä. Lähes yhtä hyvä kuin 2019.
Lapin käsitys on, että vielä viime vuonna monet pikkujoulut jätettiin juhlimatta, joten patoutunutta juhlimisen tarvetta on.
– Varsinkin julkinen sektori ja suuret yritykset jättivät pikkujoulut väliin viime vuonna. Sieltä tulee varmasti paljon varauksia ja kysyntää.
Työvoimapula kuitenkin langettaa varjon tuloksen ylle.
– 36 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että työvoimapula vähentää liikevaihtoa pikkujoulukautena. Se on suuri määrä.
Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio muistaa ajat, kun pikkujoulusesonki alkoi lokakuussa ja kesti aivan joulukuulle asti. 2000-luvun puolella pikkujoulut ovat ilmiönä tiivistyneet juuri marraskuuhun, mutta samalla esiin on tullut uusi ilmiö.
– Tänä vuonna on ollut yllättävää, että on tullut todella paljon, ihan viime viikkoina, tammi-helmikuun varauksia. Positiivista on, että se tasaa sesonkia.
– Kun puhuttiin kaikkien aikojen pikkujouluista 2019, se ei ollut urani aikana 'The Pikkujoulukausi'. Muistan aikaa, kun pikkujoulut aloitettiin lokakuun puolessavälissä ja niitä vedettiin sinne aivan aatonaattoon asti joka päivä. Niitä oli maanantaista sunnuntaihin. Siitä toiminta on rauhoittunut eikä tuo aika varmastikaan tule enää takaisin.
Varauskalenterit vaikuttaisivat nyt täyttyvän ja se on hyvä asia alan kannalta.
– Voitaisin käyttää vanhaa sanontaa, että kolmas kerta toden sanoo. Jos kolmas kerta menisi pieneen, se olisi aika huono asia alalle.
Lue myös: Ravintola-alan kuumin sesonki alkaa, mutta tammikuu huolestuttaa: "Mitä tapahtuu, kun ihmiset ovat käyttäneet rahat jouluna?"
Osaajapula vaivaa Suomea – asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti
17.11. kello 10.05 juttuun on korjattu olympialaisten juhlavuoden vuosiluku.