Pientä lasta ei kannata passivoida ruudun ääreen.
Vauvojen kiinnostus värejä, selkeitä kuvia ja liikettä kohtaan alkaa jo muutaman kuukauden iässä. Medialaitteet tarjoavat kaikkea tätä, mutta pienten lasten passivoituminen ruutujen ääreen ei ole suositeltavaa.
Alle 2-vuotiaiden ruutuajan hyötyjä on vaikea todentaa ja virallisissa ruutuaikasuosituksissa on linjattu, että pienet lapset hyötyvät digimedioiden sijaan vuorovaikutustilanteista ja liikunnasta.
– Vauvalla ja taaperolla kehitys tapahtuu matkimalla muita ihmisiä. Pieni lapsi ei hyödy digimediasta, päinvastoin. Passiivinen ruudun katseleminen vie aikaa vuorovaikutukselta, kertoo MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru.
Lue myös: Kuinka paljon taaperosi katsoo televisiota? Tuntien toljotus voi johtaa sairastuttavaan tapaan – näin vanhemman tulee puuttua asiaan
Näin liiallinen ruutuaika näkyy lapsessa
Isompien lasten kohdalla suositukset ruutuajasta ovat alle kouluikäisillä lapsilla alle kaksi tuntia päivässä ja 2–4-vuotiailla tunti päivässä. Kiuru muistuttaa, että pelkkää minuutti- tai tuntimäärää tärkeämpää on katsoa kokonaiskuvaa ja sitä, minkälaisista asioista asioista lapsen päivä koostuu.
– Lapsen päivään pitää mahtua liikuntaa, leikkiä ja lepoa. Jokainen vanhempi tuntee parhaiten oman lapsensa. Liiallinen ruutujen tuijottaminen näkyy lapsessa ärtyneisyytenä, unettomuutena ja haluttomuutena tehdä mitään muuta.
Ruotsissa virallisia ruutuaikasuosituksia ei ole, vaan Ruotsissa suositellaan ylipäätään välttämään pikkulasten passiivista paikallaanoloa. Norjassa suosituksia päivitettiin tällä viikolla ja käyttöön otettiin samat WHO:n suositukset, joita Suomessakin noudatetaan.
Katso yllä olevalta videolta MLL:n mediakasvatuksen Inka Kiurun haastattelu Viiden jälkeen-ohjelmassa.