Imitaattori Jarkko Tamminen, 50, paljastaa uutuuskirjassa kokeneensa kiusaamista opiskeluaikanaan.
Tuomas Marjamäen kirjoittamassa Jarkko Tamminen – kerrankin itsenään -teoksessa kerrotaan, että Jarkko Tamminen aloitti imitoinnin jo lapsena. Vuosituhannen vaihteessa täystyöllistetty imitaattori pääsi lopulta teatterikorkeakouluun 26-vuotiaana useiden yritysten jälkeen.
Kirjassa kerrotaan, että samalla vuosikurssilla opiskellut Antti Holma otti hänet siellä kiusaamisen kohteeksi.
– Tein mä mitä tahansa, esitin esimerkiksi jotain improtunnilla, näin aina Antin puhahtelevan ja pyörittelevän silmiään. Tietenkin sillä tavalla hienovaraisesti, pieniä ilmeitä ja halveksuntaa, ettei siitä kukaan saanut mitenkään kiinni. Silloin ykkös- ja kakkoskurssilla se meininki sattui muhun pirusti, Tamminen sanoo.
Tilanne vaikutti myös Tammisen opintoihin.
– Jälkikäteen harmittaa eniten juuri se, että annoin Antin dissauksen vaikuttaa omaan opiskeluuni lamauttavasti ja menin lukkoon.
Tamminen otti asian puheeksi Holman kanssa vasta kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Holma kertoi tuolloin, että hänellä oli ollut omassa henkilökohtaisessa elämässään silloin vaikeaa.
Lue lisää: Pian 50 vuotta täyttävä Jarkko Tamminen esittelee uudet hahmonsa tv-ohjelmassaan
Antti Holma lähetti Tammisen kirjaa varten oman vastineensa.
Myönnän kaiken. Tulin TeaKiin suoraan Ylioppilasteatterista, olin 21-vuotias ja tiesin kaikesta kaiken, varsinkin taiteesta. Tiesin, kuka on taiteilija (minä) ja kuka ei (Jarkko). YT oli tuolloin melkein kultti, jossa tehtiin pyhää ja oikeaa teatteria ja sitä vasten TeaK tuntui piereskelyltä ja puuhastelulta, puhumattakaan viihdemaailmasta, jossa Jarkko oli jo työskennellyt.
Minua ällötti Jarkon positiivinen käytännönläheisyys. Ajattelin, että hänelle näyttelemisen opiskeleminen oli sama asia kuin opetella hiomaan parkettia; tarpeeksi kun jyrnyttää, kohta Hamlet odottaa. Itse ajattelin silloin, että taiteilijuus on suurta, sielullista tuskaa ja kilvoittelua enkä voinut sietää Jarkon reippautta. Tietenkään Jarkossa ei ollut mitään vikaa, vika oli minussa: vaikka tiesinkin kaikesta kaiken, en osannut mitään ja syytin epäonnistumisistani muita.
Vasta kun Jarkko opintojen loppupuolella kertoi, miten olin satuttanut häntä ensimmäisinä vuosina, tajusin, mikä hirviö olin ollut. Keskustelu opetti itselle enemmän taiteen tekemisestä kuin Teatterikorkeakoulu konsanaan ja sain myös tilaisuuden pyytää anteeksi. Ihanaa kohtalon ivaa on tietenkin se, että nykyisin olen minäkin viihdemaailman palveluksessa.
Kirjassa Tamminen kertoo, että Antti Holman oli tarkoitus tulla imitoimaan Köpi Kalliota hänen sarjaansa Jarkko Tammisen maailma, mutta he eivät saaneet aikatauluja sopimaan Holman Suomen vierailulle.
Kirjan mukaan Köpi Kallion imitoima Antti Holma taas muistuttaa roolihahmona hyvin paljon sitä Holmaa, jonka Tamminen tunsi Teatterikoulussa, vaikka Tamminen ei tätä kirjassaan täysin myönnäkään.
