Kolmasosa suomalaisista yhä alttiita sikainfluenssalle

- Me olemme suhteellisen luottavaisia siitä, että se käyttäytyy ajallisesti kuten kausi-influenssakin eli ajoittuu marraskuusta-huhtikuuhun. Sen käyttäytyminen kullakin paikkakunnalla riippuu siitä, kuka sen tuo ja minne, sanoo tutkimusprofessori Petri Ruutu THL:stä.

Jos virus tulee esimerkiksi kouluun, jossa rokotusinto on ollut laimea, sairastuvuus ja terveydenhuollon työtaakka voivat paisua paikkakunnalla suureksikin.

- Alueelle tullessaan se etsii varsin tehokkaasti ne taskut, esimerkiksi koulut ja päiväkodit, joissa on suojatonta porukkaa.

Sikainfluenssa-aalto saapui viime vuonna eri aikaan maan eri osiin. Myös sairastumismäärissä voi olla suuria alueellisia eroja, samoin rokotusinnossa. Tämä kaikki vaikeuttaa ennakkoarviointia viruksen tulevista liikkeistä.

- Sairaanhoitopiirien ja kuntien olisi mielekästä tarkastella rokotustilannetta ja tunnistaa mahdollisia aukkopaikkoja.

Virus aiheuttaa yhä vakavia sairastumisia

Kesäkuussa koottujen tietojen mukaan yli puolet suomalaisista on saanut piikin. Laiskimmin rokotuksissa ovat käyneet 10-40-vuotiaat, joita ensimmäinen aalto myös sairastutti eniten.

- Vakaviakin sairauden muotoja tulee, vaikka epidemia-aalto jäisi vaimeammaksi kuin viime syksynä. Tämä on haaste sille, kuinka saataisiin tämä ikäryhmä hakemaan niitä rokotteita.

Edelleenkin alttiimpia sikainfluenssalle ovat ensimmäisestä aallosta sairastumatta selvinneet, rokottamattomat lapset, nuoret sekä nuoret aikuiset.

Virus ei ole muuntunut, joten rokote tarjoaa yhä hyvän suojan. H1N1:n voima vakavien jälkitautien aiheuttajana on myös ennallaan. Ruutu varoittaakin, ettei virusta ole siksi syytä vähätellä, vaikka maailmanlaajuinen pandemia on ohi. Parhaillaan epidemia kiusaa Uutta-Seelantia ja Intiaa.

On myös mahdollista, että ensi talven epidemian aiheuttaa vanha kausi-influenssavirus H3N2.

- Siksi on tärkeää muistaa kausi-influenssarokote syys-lokakuulla, sillä se sisältää tämän viruksen sekä sikainfluenssan ja B-influenssan.

(MTV3 - STT)