Kokenut oikeuslääkäri toivoo Izjumin joukkohaudan vainajien nopeaa tunnistamista, venäläisiä tuskin saadaan oikeuden eteen – "Se tuntuu aika irvokkaalta"

Paikallisen poliisin mukaan suurin osa kuolleista on siviilejä.

– 450 hautaa... Vain yksi Izjumin läheltä löydetyistä joukkohaudoista. Kuukausien ajan vallatulla alueella tapahtui hillitöntä terroria, väkivaltaa, kidutusta ja joukkomurhia. Onko vielä joku, joka haluaa "jäädyttää konfliktin" sen sijasta, että lähettäisi meille tankkeja? Meillä ei ole oikeutta jättää ihmisiä yksin paholaisen kanssa, kirjoitti Podolyak Twitterissä.

Ukraina valtasi Izjumin viime viikonloppuna. Kaupunki ehti olla Venäjän joukkojen hallussa puolen vuoden ajan.

Vainajien nopea tunnistaminen tärkeää

Kokenut oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta pohtii MTV Uutisten haastattelussa, riittääkö Ukrainassa resursseja vainajien tunnistamiseen ja riittävätkö kylmäsäilytystilat ruumiiden säilyttämiseen. Hän pitää löydettyä hautaa suurena, ja julkaistujen kuvien perusteella kyse on aidosta haudasta. 

– Inhimilliseltä kannalta olisi tärkeää myös tunnistaa vainajat mahdollisimman pian. He ovat ilmeisesti kaupungin asukkaita.

Paikallisten tutkijoiden lisäksi alueella on myös kansainvälisiä tutkijoita. Kuolinsyyn selvittämisen mahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa ruumiin kunto sekä se, miten kauan ruumis on ollut haudassa.

– Mikäli heidät on teloitettu, niin vainajista löytyy myös luoteja ja luotifragmentteja. Luotien alkuperä on myös mahdollista selvittää tiettyyn pisteeseen asti.

YK ilmoitti tuoreeltaan haluavansa lähettää tiimin tutkimaan Izjumista löytynyttä joukkohautaa. 

–  Tarkoituksena on selvittää hieman tarkemmin sitä, mitä on mahdollisesti tapahtunut, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun edustaja Liz Throssell toimittajille mediatietojen mukaan.

Venäläisten saaminen oikeuden eteen vaikeaa

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että valtaosa kuolleista on siviilejä. Silloin kyseeseen voisivat tulla syytteet sotarikoksista tai rikokset ihmisyyttä vastaan. Helena Ranta arvioi kuitenkin, että Venäjän johdon tuominen oikeuden eteen vastaamaan mahdollista rikoksista on epätodennäköistä. Venäjä ei ole ratifioinut kansainvälisen rikostuomioistuimen peruskirjaa.

– Venäjä on johdonmukaisesti välttänyt puhumasta sodasta, vaan se puhuu ”erityisoperaatiosta”. Samalla se ehkä katsoo, että heidän ei tarvitse noudattaa sodan oikeussääntöjä. Se tuntuu aika irvokkaalta, ainakin näin länsimaisia arvoja kunnioittavasta ihmisestä, sanoo Ranta. 

Tärkeää on Rannan mukaan se, että todistusaineiston kerääminen tapahtuu aukottomasti ja turvatusti. Näin varmistettaisiin, että kukaan ei pääse manipuloimaan aineistoa.

Helena Ranta on pitkän uransa aikana katsonut kuolemaa silmästä silmään lukemattomia kertoja. Hän on ollut jäsenenä useissa kansainvälisissä tutkijaryhmissä konflikti- ja onnettomuusalueilla, muun muassa Bosniassa, Kosovossa, Irakissa sekä Kaakkois-Aasian tsunamissa. 

Maailmanlaajuista huomiota Ranta sai varsinkin todistaessaan Haagin tuomioistuimessa sotarikoksista syytettyä Jugoslavian (nykyisen Serbian) presidenttiä Slobodan Miloševićia vastaan.