Yhteensä 36 maan urheiluministerit kokoontuivat viime perjantaina keskustelemaan yhteisestä linjasta venäläisten ja valkovenäläisten kilpailijoiden sulkemiseen kansainvälisestä urheilusta.
Kokouksesta säikähtänyt Kansainvälinen olympiakomitea lähestyi joidenkin jäsenmaidensa olympiakomiteoita ja pyysi niiltä lobbaamista valtiovallan suuntaan. KOK on aiemmin ilmoittanut yleisestä tahtotilastaan saada venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin kansainvälisiin kilpailuihin.
KOK:n yhteysjohtaja James Macleod lähetti , jossa hän pyysi suoraa vaikuttamista maan urheiluministeriin tekeillä olevan Venäjä-lausunnon tiimoilta.
– Olemme saaneet huomata eilisessä kokouksessa sanottuja lausuntoja ja myöhemmin myös medialle annettuja virheellisiä kommentteja, jotka eivät anna oikeaa kuvaa kokouksen lopputulemasta, Macleod kirjoitti lauantaina sähköpostiviestissään.
– Ymmärrämme, että lopullista lausuntoa kirjoitetaan viikonlopun aikana, ja me voimakkaasti kannustamme olemaan välittömästi yhteydessä ministeriinne, jotta he eivät allekirjoittaisi lausuntoa tai aivan vähintään varmistaisivat, että se olisi sanoitukseltaan olympialiikkeen aatteen mukainen.
Sähköpostin ohessa Macleod oli listannut kaikki kokoukseen osallistuneet ministerit tai valtion edustajat 36 eri maasta. Suomesta kokouksessa edusti urheilu- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.).
Suomen olympiakomitean toimitusjohtajan Taina Susiluodon mukaan KOK ei kuitenkaan lähestynyt Suomea tai muitakaan Pohjoismaita Venäjä-lausuntoa koskevalla paimenkirjeellään.
Syynä tähän saattoi olla se, että Pohjoismaiden olympiakomiteat olivat yhdessä julkaisseet jo aiemmin Venäjän paluuseen kielteisesti suhtautuvan kantansa.
– Kansainvälisessä olympiakomiteassa tiedetään, että meidän mielestämme aika ei ole nyt oikea Venäjän paluuseen. Voi hyvin olla, että he eivät ole siksi lähettäneet viestiä. Vaikea sanoa, kun en tiedä, ketkä kaikki tällaisen kirjeen on lopulta saanut, Susiluoto sanoo.
Onko mielestäsi erikoista, että KOK pyrkii tällä tavoin vaikuttamaan jäsenmaidensa poliittisiin linjauksiin?
– Tämä on osoitus siitä, että urheilu on tällä hetkellä kansainvälisen politiikan ja ehkä vielä kansainvälisen valtapolitiikan keskiössä. Sitähän tämä heijastelee. Tilanne on vakava ja haasteellinen.
Kansainvälinen olympiakomitea kantoi paimenkirjeessään huolta maiden Venäjä-linjauksen olympia-aatteen mukaisuudesta. Miten hyvin tällainen vaikutusyritys itsessään istuu olympialiikkeen henkeen?
– Ajattelen sen niin, että nyt kun on kysymys hyökkäyssodasta, solidaarisuus pitäisi osoittaa ukrainalaisille. Jos ajattelee toimivalta-asioita, Suomen olympiakomiteassa on pidetty selvänä sitä, että meidän kantamme on Suomen olympiakomitean ja urheilujärjestöjen kantoja. Meillä on oma autonomia. On samalla ihan selvää, että maiden demokraattisesti valituilla hallituksilla on oikeus ja velvollisuus päättää omasta suhtautumisestaan tähän sotatilanteeseen. Tämä on moniulotteinen asia.
Eikö KOK:n pitäisi olla maineensa mukaisesti epäpoliittinen toimija? Tällaiset kirjeet vaikuttavat kuitenkin hyvinkin poliittisesti motivoidulta toiminnalta.
– Urheilu on kytköksissä politiikkaan, vaikka tietty autonomia halutaan säilyttää. Samalla päivänselvää on, että urheilulla on vaikutusta politiikkaan. Jotkut maat käyttävät sitä myös väärin, politiikan ja sodan välineenä. Tämä on hyvä mieltää, että silloin, kun olemme tällaisessa kansainvälisen politiikan polttavassa tilanteessa, olemme osa sitä, emme siitä irrallaan.
Yleisesti Susiluoto kannustaa eri toimijoita avoimeen keskusteluun.
– On hyvä, että eri näkökulmia pystytään tuomaan esille ja näin me olemme myös tehneet. Me olemme omalta pohjoismaiselta arvopohjaltamme tuoneet kantamme esiin, tuominneet Venäjän toiminnan ja osoittaneet solidaarisuutta ukrainalaisille. Toivon, että muutkin eurooppalaiset ja läntiset maat tuovat myös oman kantansa esille, koska näin tekevät tällä hetkellä myös muut maat ja mantereet, Susiluoto sanoo ja viittaa siihen, että suhtautuminen Venäjän kilpailemiseen urheilussa on Euroopan ulkopuolella huomattavasti neutraalimpaa.
