Koiranhoitolisä, pukuraha, kielilisä – poliisin palkka parsitaan kokoon lisistä lisien päälle, mutta nyt vanhasta käytännöstä halutaan päästä eroon

Poliisihallituksen tilaama esiselvitys kiirehtii poliisin palkkausjärjestelmän uudistamista.

– Lisäselvityksiä ei enää tarvita, vaan on ryhdyttävä konkreettisiin uudistamistoimiin, esiselvityksen laatinut poliisihallituksen työmarkkina-asiantuntija Tiina Eränkö sanoo.

Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on periaatteessa samoilla linjoilla.

– Kaikki tietävät, että nykyinen palkkausjärjestelmä on vanhentunut. Edellisestä uudistuksesta on kohta 30 vuotta ja tuossa ajassa tehtävät ovat muuttuneet, on kyberrikollisuutta, hybridivaikuttamista… Vanhat työnkuvat ovat historiaa eikä niiden avulla enää kyetä kuvaamaan poliisin nykyisin tekemää työtä, Rinne tiivistää.

Kuukausipalkan päälle joukko lisiä

Poliisihallinnon palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka on muodostunut vuonna 2003 allekirjoitetun sopimuksen perusteella tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta suoritusosasta, kokemusosasta, olosuhdeosasta, siirtymälisästä, pääkaupunkiseutulisästä ja mahdollisesta takuuosasta.

Näiden lisäksi tulevat sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainitut lisät, joita ovat muun muassa järjestyspoliisin lisäpalkkio, kielilisä, kielitaitolisä, kihlakuntalisä, kihlakunnannimismieslisä, luottamusmiespalkkio, kulunkikorvaus, koiranhoito/ohjaajalisä, pukuraha, johtovalmiuskorvaus ja varallaolokorvaus, vapaamuotoinen.

Tämän jälkeen uusia lisiä ja lisäpalkkioita on tullut vielä kymmenittäin poliisin tarkentavilla virkaehtosopimuksilla tai työnantajapäätöksillä.

Uskottaviin uudistuksiin tarvitaan kymmeniä miljoonia euroja

Jonne Rinteen mukaan palkkausuudistuksen uskottavuus edellyttää selvää panostusta poliisin määrärahoihin. Muussa tapauksessa seuraukset voivat olla päinvastaisia kuin on toivottu.

– Perustavanlaatuinen ongelma palkkausjärjestelmän uudistuksissa on mielestäni ollut se, että lisärahaa ei ole ollut käytössä euroakaan. Tämä taas voi synnyttää eripuraa organisaation sisään, kun toisen palkka nousee ja toisen laskee, Rinne sanoo viitaten edelliseen, 1990-luvulla tehtyyn palkkausjärjestelmän uudistukseen.

Ihan pikkurahoista hän ei puhu.

– Mikäli järjestelmän sisällä halutaan tehdä uskottavia uudistuksia ja reformeja, puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Jos euroakaan ei ole pelissä, uudistusta on hirveän vaikea saada aikaiseksi.

Rinne painottaa, että uusien poliisien palkkaus on oma kokonaisuutensa.

Tällä hetkellä poliisin palkkausjärjestelmä on hänen mukaansa erittäin kirjava. Hyvin erilaiset tehtäväkokonaisuudet tuovat käteen saman palkkakuitin.

– Nykyjärjestelmässä harkitaan tapauskohtaisesti, kuinka monta tehtävää seuraavan palkkiotason tuo.

Läpinäkyvämpi palkkauspohja tarpeen

Rinteen mukaan palkkausjärjestelmää pitäisi selkiyttää ja yksinkertaistaa. Lisäkorvauksiin oikeuttavat tehtävät olisi hänen mielestään määriteltävä nykyistä läpinäkyvämmin.

– Palkkauksen pohjana olisi tietty perustoimenkuva esimerkiksi tutkinnassa tai kentällä. Ja sitten kuvattaisiin ne tehtävät, joista maksettaisiin vaativampien tehtävien lisää, hän pohtii ja vertaa mallia autokaupan hintalaskureihin, joissa auton ohjehinnan päälle voi klikata erilaisia lisävarustepaketteja.

”Jos klikkaisi vaikka talousrikostutkintaa, saisi näkyviin tämän tehtävän mukaisen palkkauksen”, hän visioi.

Poliisin henkilöstömenot olivat viime vuonna noin 550 miljoonaa euroa.

Lue myös:

    Uusimmat