Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin

Suomeen ei ainakaan vielä ehdoteta perustettavaksi kodinturvajoukkoja. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) asettaman työryhmän perjantaina julkaistun selvityksen mukaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämistä jatketaan pitkälti nykyisen mallin mukaan eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toimintaa kehittäen.

Kodinturvajoukkojen perustaminen olisi voinut tulla ajankohtaiseksi, jos ryhmä olisi päätynyt suosittelemaan MPK:n liittämistä osaksi Puolustusvoimia. Kolmas työryhmän mietintämyssyssä ollut vaihtoehto oli se, että MPK:ta kehittämään muodostettaisiin täysin uusi viranomainen.

– Kodinturvajoukot on vähän niin kuin nimispekulaatiota. Etsimme kuitenkin parasta mahdollista suomalaista mallia. Missään tapauksessa jonkin mallin siirtäminen Suomeen sellaisenaan ei ole tarkoituksenmukaista, evästää selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Lehtisalo puolustusministeriöstä.

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on jo kodinturvajoukot. Niiden merkitys paikallispuolustuksessa on suuri. Lehtisalon mukaan näin olisi myös Suomessa.

– Jos tällaiset joukot olisivat Puolustusvoimien alla, niin kuitenkin ne tehtävät olisivat Puolustusvoimien johtamia virka-apu- ja paikallispuolustustehtäviä. Se olisi Puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvaa toimintaa. Mutta jos ajatellaan pelkästään nimenä, sehän siellä (kodinturvajoukot) esiintyy muissa maissa, Lehtisalo jatkaa.

Kodinturvajoukkojen perustamiseen vaikuttaa luonnollisesti myös raha. Työryhmä muistuttaa raportissa, että lainsäädännöllisten muutosten lisäksi tarvittaisiin lisää resursseja.

Kurssit kiinnostavat, työ jatkuu

Työryhmä pohti myös kokonaan uuden viranomaisen perustamista. Jos tähän olisi päädytty, pitäisi vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa raportin mukaan kuitenkin edelleen tukeutua Puolustusvoimien tiloihin, henkilöstöön, materiaaliin ja alueisiin. Tehtävät menisivät myös osittain päällekkäin Puolustusvoimien kanssa.

– Ensin tulisi määritellä hyvin tarkkaan viranomaisen tehtävät, valta ja vastuut ja reunaehdot niille. Sen jälkeen pystytään tarkastelemaan, mitkä olisivat lainsäädännölliset ja muut seurannaisvaikutukset. Vielä tätä ei ollut perusteita pohtia, Lehtisalo sanoo.

Työryhmä saattaa hyvinkin päästä jatkamaan, sillä Niinistö lupasi blogissaan torstaina, että hän käynnistää jatkoselvityksen pian.

Tarvettakin varmasti on, sillä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on nyt tunkua. Esimerkiksi Reserviläisliittoon liittyneiden määrä on noussut kymmenellä prosentilla viime vuodesta. Täyttä on myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla: viime vuonna järjestettiin liki parituhatta kurssia tai koulutusta eli yhteensä oppia annettiin liki 90 000 koulutuspäivänä.

– Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Se, miten vapaaehtoisuus sitten paikallispuolustuksen ja virka-avun kannalta mahdollisesti organisoitaisiin, on aivan keskeinen tekijä, Lehtisalo pohtii.

MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki on tyytyväinen ryhmän työhön.

– Tämä on aika selkeä malli. Toisin kuin kaksi muuta mallia, jotka vaatisivat vielä todella paljon jatkoselvittelyä. Vuoden 2008 alusta tullut laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittelee meidän toimintamme. Lain kehittäminen ja avaaminen on mainio asia, Peltomäki aprikoi.