Kiusatusta pakolaisesta lääkäriksi: Minua heiteltiin kivillä ja haukuttiin – vihasin kaikkia suomalaisia

Soroush päätti kuitenkin karistaa rasismin ja ennakkoluulot häntä kohtaan kovalla työllä. Nyt lääkäriopintojaan päättävä nuori mies haluaa omalla esimerkillään sopeuttaa maahanmuuttajia Suomeen – ja suomalaisia maahanmuuttajiin.

Soroush sai perheineen ystävällisen vastaanoton Vaasaan vuonna 2000. Perhe sijoitettiin ruotsinkieliseen kylään Petolahteen.

Ruotsia puhuva iranilainen varhaisteini oli kuitenkin mitä oivallisin kohde pilkalle koululla ja kaupungilla. Soroush kertoi haastattelussaan Potilaan Lääkärilehdessä pelänneensä käydä ulkona, koska suomenkieliset lapset heittelivät häntä pienillä kivillä ja haukkuivat hurriksi ja neekeriksi.

– Alussa mulla meni tosi huonosti kiusaamisen takia. Ihmiset eivät uskoneet, että minusta tulisi mitään eivätkä odottaneet minulta mitään erikoista, Soroush kertoo MTV Uutisille.

Soroush pitää ristiriitaisena, että Suomessa valitetaan ulkomaalaisten kyvyttömyydestä, mutta samalla ei haluta uskoa heidän kykyihinsä.

Huonosta elämästä päästävä pois

Soroushin mukaan hän on onnistunut muokkaamaan omalla esimerkillään sen aikaisten luokkatoveriensa ja ystäviensä asenteita ja suhtautumista ulkomaalaisia kohtaan.

Eteenpäin häntä auttoi oma perhe, mutta tärkeintä oli uskoa sinnikkäästi itseensä.

– Siskoni auttoi minua tosi paljon, sai opiskelemaan. Mutta mielestäni se isoin tekijä olin minä itse. Syy, miksi halusin opiskella lääkäriksi oli se, että halusin pois huonosta elämästä. En halunnut elää tuollaisessa tilanteessa.

– Minulla oli paha masennus, pelotti koko ajan. Halusin pois siltä alueelta ja elämästä. Se antoi motivaatiota, ja halusin näyttää ihmisille, että kyllä minä pystyn, vaikka olen ulkomaalainen. Mulla on aivot kuin kaikilla muillakin.

Soroushin mukaan lukio ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen olisivat jääneet haaveeksi, jos teiniviha olisi purkautunut väärin Vaasan kaduilla.

– Minulla oli niin paljon vihaa, että se energia olisi voinut mennä toiseen suuntaan, tappeluihin tai väkivaltaan itseäni kohtaan, itsemurhaan.

Hän kuitenkin pinnisteli ruotsinkielisessä lukiossa muiden lähtötasoa heikommalla kielitaidolla hyvät arvosanat ja saavutti unelmansa, paikan yliopistossa. Ennakkoluuloilta ei silti voinut sielläkään välttyä.

– Heilläkin oli mediasta saatu kuva päässään, mutta erona oli se, että he kyselivät ja halusivat oppia. Nyt hekin ovat iloisia, että mukana on eri kulttuurista olevia opiskelijoita. Mä pystyn vitsailemaan omasta kulttuuristani ja ne vitsailee suomalaisten kulttuurista.

Väärä nimi, ei työhaastatteluun

Tässä vaiheessa moni miettinee, että hienoa, hyvä että nuori mies opiskelee. Mutta mahtaakohan saada töitä?

Soroush on siinä suhteessa opiskellut oikealle alalle, mutta muiden maahanmuuttajien tilanne huolettaa häntä.

– Jos on opiskellut lääkäriksi Suomessa, saa helposti töitä. Mutta tutuillani on ollut vaikeaa, vaikka heilläkin olisi ollut taitoa työhönsä. Samaa työtä hakeneet suomalaiset ovat saaneet pyyntöjä haastatteluihin, he eivät. Niillä on sitten tullut sellainen olo, että ne ei hae töitä.

Tämä on Soroushin mielestä vaarallinen kierre niin ihmiselle itselleen mutta myös koko yhteiskunnalle. Työttömien ylläpito maksaa, kuten myös psyykkisesti huonossa kunnossa olevien hoito.

Soroush kiistää, että kyse olisi työnantajien puolelta suoranaisesta rasismista. Mutta ennakkoluulot pysyvät tiukassa.

– Ajatellaan, että kun on ulkomaalainen nimi, hän ei pysty samalla tasolla tekemään töitä. Luulo on väärä. Kielitaito voi olla huonompi, mutta se ei vielä tarkoita, etteikö pystyisi tekemään samaa työtä.

Paluu vihattuun Vaasaan

Soroush pääsi oman alansa kesätöihin viime vuonna – vihaamaansa Vaasaan.

– Se oli haaste, halusin mennä takaisin kohtaamaan pelkoni. Tiesin, että teininä mulla oli vääristynyt kuva suomalaisista ja Suomesta. Ajattelin, että kaikki suomalaiset ovat rasisteja ja ne vihaa minua. Halusin saada uuden kuvan.

Keskussairaalassa Soroushin taustasta ei koitunut ongelmia. Kaupungilla pelko nousi pintaan niin vanhoista muistoista kuin uusistakin ennakkoluuloista. Suomalaisten ennakkoluulot ja rasismi alkoivat tosin yleistyä tänä vuonna muuallakin kuin Vaasassa.

Sopeudu, anna sopeutua

Kärjistynyt pakolaiskriisi tietää Soroushin mukaan Suomelle vaikeita aikoja – mutta vain aluksi, jos muuttunutta tilannetta aletaan hoitaa järjellä, ei tunteella.

– On ymmärrettävää, että ihmisiä pelottaa ja heillä on ennakkoluuloja. Mutta meidän pitää hyväksyä tilanne ja miettiä miten tästä voidaan hyötyä. Sen sijaan, että valitetaan ja ollaan epätyytyväisiä, pitäisi miettiä, miten ihmiset saadaan mahdollisimman hyvin sopeutumaan yhteiskuntaan.

Soroushin luennoilla on muistutettu useasti, että Suomessa on vuonna 2040 vanhuksia kaksi kertaa enemmän kuin nyt.

– Nuorten määrä ei kasva samalla vauhdilla. On Suomen tulevaisuudelle erittäin hyvä investointi saada tänne nuoria ihmisiä.

Suuren turvapaikanhakijamäärän käsittely tuntui syys-lokakuussa paikoin kaoottiselta. Käsillä on Suomelle mahtava tilaisuus, eikä Soroushin mielestä tulijoita voi jättää oman onnensa nojaan vain perustamaan omia yhteisöjään.

– Näin he syrjäytyisivät ilman osaamista yhteiskunnan pohjaan. Näiden ihmisten pitää päästä mahdollisimman pian kohtaamaan suomalaisia esimerkiksi työharjoittelun kautta.

Ei jämähdetä kotiin tai kielikursseille

Soroushin mukaan yhteiskunnan ei täydy tarjota vastikkeetonta tukea – ei suomalaisille eikä maahanmuuttajille. Toki tilanne on eri, jos ihminen on esimerkiksi sairas, hän toteaa.

Maahan tullessa kielikurssit muiden ulkomaalaisten kanssa ovat tärkeitä, mutta niihinkään ei saa jäädä roikkumaan vaan vahvistaa kielitaitoa suomea puhuvien kanssa, Soroush uskoo.

– Tukea pitäisi saada, kun on tehnyt jotain, esimerkiksi työharjoittelua. Sen avulla ihminen sopeutuu paremmin ja hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä töihin jatkossa. Sitten hän oppii nopeammin kieltä ja suomalaisen kulttuurin.

Se, että maahantulijat saadaan Soroushin sanojen mukaan ”sekoitettua osaksi yhteiskuntaa”, vaatii suomalaisiltakin vastaantuloa. Rajat kiinni -mielenosoituksissa kiertämisen sijaan voisi esimerkiksi pyrkiä saamaan muutoksia aikaan kotoutumisjärjestelmään.

Mitä sopeutuminen oikeasti on?

Maahanmuuttajataustaisena Soroushista on ollut paljon apua turvapaikanhakijoiden terveydenhoidossa. Soroush ei luottanut viranomaisiin tänne tullessaan ja sama tilanne on muillakin – koska lähtömaassa korruptio on pilannut kansalaisten uskon viranomaisiin poliisia myöten. Soroushiin on helpompi luottaa.

– Ymmärrämme toisiamme, vastaanotolla ihminen on ihminen taustastaan huolimatta.

Soroush kertoo saaneensa suoria yhteydenottoja myös Facebookista. Maahanmuuttajat janoavat vinkkejä, miten muun muassa edetä opinnoissa.

– Se on ollut tosi iso ilo, että olen voinut motivoida heitä. He ovat nähneet avullani, että on oikeasti mahdollisuuksia päästä pitkälle, jos vain haluaa.

Kuten tässäkin haastattelussa, sana sopeutuminen on vahvasti esillä keskusteluissa niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin kanssa. Soroush kutsuukin itseään välittäjäksi, äänessään positiivista ylpeyttä.

– Sopeutuminen ei tarkoita, että meistä tulee kantasuomalaisia, vaan että meistä tulee suomalaisia. Tulemme yhteiskuntaan, opimme suomea, menemme töihin ja hyväksymme Suomen lait. Se on sopeutumista, ei se, että ihmisen identiteetti muuttuisi.

– Monilla ulkomaalaisilla on väärä kuva sopeutumisesta, he ajattelevat, että pitää käyttäytyä eri tavalla, olla eri ihminen. Heillä voi olla oma kulttuuri, mutta pitää kunnioittaa Suomen tapoja.

Muslimi, kristitty tai uskonnoton, kunnioita

Soroush sopeutui, niin myös hänen hitsari-isänsä ja lähihoitajaksi Suomessa kouluttautunut äitinsä. Heidän Iranista pakonsa syynä oli vaino bahai-uskon takia.

Suuri maahanmuuttajien määrä on tuonut Suomeen myös useiden toisiaan vastustavien uskontokuntien edustajia, ja tästä syntyvät kiistat ovat huolettaneet suomalaisia.

Soroushilla on tilanteeseen ratkaisu, johon vaaditaan kärsivällisyyttä ja aikaa.

– Olen agnostikko, mutta minulla on paljon muslimikavereita. Mitä olen oppinut on, että kunnioittaminen on erittäin tärkeää. Näytetään ulkomaalaisille, että kuinka tärkeää kunnioittaminen ja toimeen toisten kanssa tuleminen on. Muslimi tai kristitty, se on ihan mahdollista.

– Irakissa on ongelmia, koska ei ole sananvapautta, mutta Suomessa kunnioitetaan kaikkia uskontoja, tämä on uskontovapaa maa. Ihmiset tottuvat ja oppivat pikku hiljaa, miten maassa maan tavoin toimitaan.