Koulujen alkaessa moni koululainen joutuu jälleen kohtaamaan kiusaamista. Se onkin kestohaaste kouluissa ja etenkin kiusaamisen uhrit kokevat sen kitkemisen olevan usein ponnetonta. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi on jo tehty, mutta esimerkiksi opiskelijahuoltoon on tällä hetkellä vaikea löytää riittävästi koulupsykologeja.
Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan on yritetty puuttua pitkään, mutta kokonaan ongelmaa ei ole saatu kitkettyä.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan koulukiusaamisen ja -väkivallan vastainen työ ei onnistu, jos koulun perusasiat eivät ole kunnossa.
– Se, että opettajilla on riittävästi aikaa oppilaiden kanssa työskentelyyn, ryhmäkoot ovat kohtuullisen kokoisia eri koulutusasteilla ja on riittävästi oppilas- ja opiskelijahuollon henkilökuntaa. Nämä ovat ne tekijät, jotka muodostavat sen arkisen ympäristön, jossa kiusaamisen vastaista työtä tehdään.
Anderssonin mukaan hallituskaudella on tehty erillinen toimenpideohjelma kouluväkivallan ja -kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ministeri nostaa esiin muun muassa muutoksen, jossa häiritsevä oppilas voidaan poistaa koulusta myös seuraavan koulupäivän ajaksi.
– Kiusaamista ei pystytä pelkillä lakimuutoksilla ratkaisemaan. On tärkeää, että lainsäädäntö on kunnossa, mutta keskeisin työ tehdään kouluissa ja oppilaitoksissa.
"Toivon, että lasten kanssa työskentely näyttäytyisi vetovoimaisena alavalintana"
Anderssonin mukaan laki velvoittaa koulun henkilökunnan puuttumaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. Opettajankoulutuksessa velvollisuudet toimia kiusaamistilanteissa käydään myös läpi, ja lisäksi saatavissa on täydennyskoulutusta.
Ongelmana on kuitenkin esimerkiksi työvoimapula oppilas- ja opiskelijahuollossa, vaikka hallitus onkin ensi vuodesta lähtien lisäämässä rahoitusta kuraattori- ja koulupsykologipalveluihin. Lailla on tiukennettu myös sitä, kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa yhden koulupsykologin ja -kuraattorin vastuulla saa olla
MTV:n rehtoreille teettämässä kyselyssä rehtorit kertovat, että rehtoreiden näkökulmasta suurimmat oppilaiden mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat oppilaiden kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä, puuttuva hoitoonohjausmalli kunnassa ja vähintäänkin puutteelliset oppilashuollon resurssit.
– Suurempi ongelma minun nähdäkseni on se, että vaikka meillä on tällä hetkellä vapaita paikkoja koulupsykologeille, mutta päteviä hakijoita ei ole riittävästi, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan tämä vaatii koulutuksen lisäämistä, mutta myös tehtävän vetovoimaisuuden kasvattamista.
– Toivon koko sydämestäni, että lasten ja nuorten kanssa työskentely näyttäytyisi vetovoimaisena alavalintana psykologeille. Kyse on kuitenkin ihmisistä hyvin tärkeässä elämänvaiheessa, jossa avun ja tuen tarve on suuri ja jossa ammattilaiset voivat saada aikaan todella paljon hyvää ihmisen koko loppuelämän kannalta.