Kiuru puolustaa sote-lisärahan tarvetta – hyvinvointialueilla on hoidettavia paljon enemmän kuin alun perin arvioitiin

Hän on esittänyt, että hoito- ja hoivavelan purkamiseen tarvittaisiin 700 miljoonaa euroa lisää, jotta hyvinvointialueet pääsevät kunnolla alkuun.

– Syntynyt hoito- ja hoivavelka on asia, joka on ratkaistava, koska se vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kiurun mukaan hoidettavia on paljon enemmän kuin alun perin arvioitiin.

Hoito- ja hoivavelkaa on Kiurun mukaan kertynyt niin koronan vuoksi kuin hoitajien pitkien vuoronvaihto- ja ylityökieltojen takia työtaisteluiden aikaan. Myös hoitajapula on entisestään vaikeuttanut yhtälöä, Kiuru sanoi.

Lue myös: Hyvinvointialueet valmistautuvat aloittamaan toimintansa sumuisissa talousnäkymissä – "Kuin heittäisi tikkaa silmät kiinni"

Kiuru kertoi hallituksen palaavan asiaan ja katsovan, miten sote-lisärahaa pystytään viemään eteenpäin.

Hallitus päättänee lisärahasta ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, joka annetaan näillä näkymin helmikuussa.

Vuodenvaihteesta alkaen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavat kuntien sijaan 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Alueet kertoivat sosiaali- ja terveysministeriön tiistaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa, missä vaiheessa niiden valmistautuminen on.

Huoli rahoituksen riittävyydestä yhdistää kaikkia alueita nyt, kun aikaa tehtävien siirtymiseen niiden harteille on enää muutama viikko.

Tilaisuuteen osallistui myös sote-ministeriryhmä, jota Kiuru vetää. Alueita kuullaan Kiurun mukaan vielä ennen joulua toisen kerran.

Lue myös: Ministeriö MTV Uutisille: Sote-uudistus aiheuttaa todennäköisesti häiriöitä alkuvuodesta – "Jännän äärellä eletään"

Poliittista sopua ei vielä ole

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi STT:lle aiemmin tiistaina, ettei hoiva- ja hoitovelka ole uusi asia, sillä siitä on puhuttu koko korona-ajan.

Hänen mukaansa EU:n kestävän kasvun ohjelmassa (RRF) on yli 300 miljoonaa euroa tähän suunnattuna, johon päälle siis mahdollisesti tulisi Kiurun esittämä 700 miljoonaa.

Poliittista sopua lopullisesta summasta tai siitä, miten se alueille kohdennettaisiin, ei Paateron mukaan kuitenkaan vielä ole.

Hänen mukaansa lisäraha hoitojonojen purkuun oli luontevaa ottaa esille tässä kohtaa, kun nykyinen hallitus tekee viimeisiä esityksiä.

Paaterolle kuuluu hyvinvointialueiden hallinto ja talous. Hän on aiemmin syksyllä sanonut, ettei hyvinvointialueille kaavailla lisää rahaa.

Lue myös: Hyvinvointialueiden rahat eivät riitä, ja eteen tulee vaikeita päätöksiä – nämä asiat ovat ongelma, sanoo yksi johtajista

Paatero kuitenkin huomauttaa, että vieläkään tarkkaan ei tiedetä esimerkiksi, mikä on ensi vuoden inflaatio ja millaiset ovat palkkaratkaisut.

– Kunta- ja sote-alan palkkaratkaisut on sidottu muiden liittojen ratkaisuihin, joten emme tarkkaan tiedä, mitä on tulossa. Meillä on useampia liikkuvia osia, hän sanoi STT:lle.

Kertakorvausta aikaistetaan

Tuli lisärahaa tai ei, torstaina annetaan joka tapauksessa Paateron mukaan lakiesitys, jossa kertakorvauksen aikataulutusta aikaistetaan niin, että se maksetaan alkuvuonna 2024 ja kirjataan vuoden 2023 tilinpäätökseen.

– Kunnat ovat alibudjetoineet tämän vuoden sote-kustannuksia, ja on sovittu, että se tarkistetaan tilinpäätösten perusteella. Summaa ei tiedetä etukäteen, mutta Kuntaliitto on arvioinut, että se on 500–600 miljoonaa euroa. Sen maksatusta on siis luvattu aikaistaa, Paatero sanoi STT:lle.

Sen lisäksi tulossa on vielä lisärahoitusta niille hyvinvointialueille, jotka ylläpitävät yliopistosairaalaa.

Lue myös: Elinkeinoelämän järjestöt syyttävät hyvinvointialueita hankintalain rikkomisesta

Paatero toppuuttelee juuttumasta pelkästään aloitusvuoteen, jossa on eittämättä isompia kuluja".

– Olemme puhuneet koko ajan kolmen vuoden rahoitussuunnitelmakaudesta.

Siten vaikka ensimmäinen vuosi olisi alijäämäinen, vuoden 2025 kohdalla tulot ja menot olisivat tasapainossa.