Hyvinvointialueiden rahat eivät riitä, ja eteen tulee vaikeita päätöksiä – nämä asiat ovat ongelma, sanoo yksi johtajista

Sotealueiden johtajien mukaan rahoitus ei riitä, ministeriön mukaan häiriöitä luvassa tammikuussa 6:16
Katso video: Sotealueiden johtajien mukaan niiden rahoitus ei yksinkertaisesti riitä.

MTV Uutisten kyselyssä kaikki hyvinvointialueet sanovat, että rahoitus on riittämätön. Vantaa-Kerava-alueen johtaja arvioi, että heidän alueensa saa taloutensa tasapainoon kolmessa vuodessa, mutta suuri osa alueista ei saa.

Joka puolella Suomea viesti on sama: rahat eivät riitä.

– Ei yllätä. Tässä alkuvaiheessa muutoskustannuksiin tarvitaan enemmän määrärahoja kuin valtio on osoittanut, toteaa MTV Uutisten haastattelema hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö

Aronkytö sanoo, että valtio on osoittamassa sote-uudistukseen kuusi prosenttia enemmän rahaa kuin mitä kyseisiin palveluihin on aiemmin käytetty. Siltikin moni on pulassa, Vantaa-Kerava ei.

– Vantaa-Kerava saa taloutensa kuntoon taloussuunnitelmakautena, kolmen vuoden sisällä, toisin kuin suuri osa Suomea, arvioi Aronkytö. 

"En usko, että tasapainoa tällaisella rahoitusmallilla pystytään saavuttamaan"

Valtion laatimien ohjeistuksten mukaan yksittäinen taloussuunnitelman vuosi voi olla alijäämäinen, kunhan kolmen vuoden ajanjakson muina vuosina kertyy vähintään sama määrä ylijäämää. Aronkytö ei usko, että näin tulee eri puolilla Suomea tapahtumaan.

– En usko, että tasapainoa tällaisella rahoitusmallilla pystytään saavuttamaan, hän sanoo.

– Meidän rahoitus kasvaa. Rahoitus on suurempi kuin esimerkiksi Helsingillä ja Keski-Uudellamaalla, jotka tulevat olemaan enemminkin pulassa tulevina vuosina. Pulassa tarkoittaa sitä, että neuvottelut valtion kanssa tulevat olemaan tosi tiukkoja ja valtio joutuu päättämään, että suurennetaanko seuraavina vuosina hyvinvointialueille ohjattavaa rahoitusta. 

"Rahoitusmallissa on valuvikoja"

Johtajan mielestä rahoitusmallissa on valuvikoja.

– Rahoitusmalli ei huomioi kustannustason nousua. Se ei huomioi sitä, että soten ja pelastussektorin kustannustaso nousee nopeammin kuin kustannustaso yleisesti. Lisäksi malli ei huomioi Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaalisia ongelmia. Malli on enemmän vanhuspalveluihin mittaroivaa rahoitusta. 

Ja jos rahaa ei tule, niin mitä sitten?

– Lähtevätkö hyvinvointialueet sitten tekemään tiukkoja sopeutuksia, jopa leikkauksia?

Lue myös:

    Uusimmat