Kirkon purkaminen on tunteiden ja lakipykälien sekamelska

Kirkkojen purkaminen nyky-Suomessa on harvinaista. Purkuluvan saaminen on työläs hallinnollinen prosessi, joka vie vuosia. Edes käyttökelvottomia kirkkoja ei pureta ilman perusteellisia selvityksiä.

Kaivokselan kirkko Vantaalla tuhopoltettiin syksyllä 2006. Korjaaminen olisi tullut liian kalliiksi, eikä siihen ollut edes hyvää syytä, koska kilometrin päässä on toinen kirkko. Purkupäätös tehtiin jo talvella 2007, mutta töihin on päästy vasta tänä kesänä.

Kirkon palo oli niin raju, että osa kantavista rakenteista hapertui ja remontin hinta olisi noussut miljooniin. Kaikki järkisyyt tukivat vuonna 1969 rakennetun kirkon purkamista. Silti purkupäätös nosti vastalauseiden myrskyn.

–Tuli ehdotuksia, että kirkko pitäisi suojella ja korjata. Aloitimme asian hoitamisen hallintovirkatietä ja se kesti näin kauan. Tuli valituksia ja käytiin läpi kaikki oikeusprosessit, selittää kirkkoherra Hannu Pöntinen purkuluvan hankinnan hitautta.

Harvinainen tapaus

Kirkkoja puretaan nyky-Suomessa harvoin.

–Historiallisesti kirkon purkaminen ei ole erikoinen tapaus, mutta nykyään se on käynyt harvinaiseksi, kertoo osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta.

–Kirkot ovat paitsi osa kulttuuriperintöä myös erityisiä rakennuksia yksittäiselle seurakunnalle, siksi purkuluvan myöntämiseen liittyy asioiden perinpohjainen tutkiminen, sanoo Härö.

Kirkkojen erityisyys syntyy seurakuntalaisten tunteiden kautta.

–Kirkossa kastetaan, konfirmoidaan ja vihitään ja seurakuntalaisille syntyy voimakkaat tunnesiteet rakennukseen, joka symboloi näitä tärkeitä tapahtumia. Siksi kirkon purkaminen aiheuttaa tunnekuohuja, joille pitää antaa tilaa. Pitää kuitenkin muistaa, ettei kirkossa tärkeintä ole seinät vaan ihmiset, sanoo kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Tapauksen erityisyyden tunnistaa myös purkaja.

–Fyysisesti työ on samaa kuin missä tahansa purkukohteessa, mutta kyllä tässä jokin erityinen fiilis on, kertoo Kaivokselan kirkon purkutyömaan vastaava työnjohtaja Matti Purho Purkupihasta.

Purkuluvan tiellä hidasteina tai suoranaisina esteinä seisovat milloin historialliset milloin arkkitehtoniset arvot. Edes homehtuneen ja osittaisessa käyttökiellossa olevan kirkon purkaminen ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Vantaalla Tikkurilassa on homekirkko, joka on odottanut lopullista kohtaloaan jo vuosia. 


Lue myös:

    Uusimmat