Kirja-arvio: Myyrien elämä on lyhyt mutta vauhdikas

Metsämyyrä on tiettävästi Suomen yleisin nisäkäs. Tutkijoiden arvion mukaan niitä on maassamme keskimäärin 300 miljoonaa eli jokaista täällä olevaa ihmistä kohden on noin 55 metsämyyrää.

Metsämyyrien kannat vaihtelevat voimakkaasti kolmen tai neljän vuoden sykleissä mutta koska syklit vaihtelevat eri puolila maata, myyrien kokonaismäärä ei muutu yhtä voimakkaasti.

Myyrien elämästä kirjan kirjoittanut Hannu Ylönen on tehnyt omien sanojensa mukaan "myyräntyötä" lähes koko akateemisen uransa eli useita kymmeniä vuosia.

Kirja keskittyy ihan perusasioihin eli myyrän elämään, jossa oleellisia asioita ovat tietenkin lisääntyminen ja ruoan hankinta. Kirjan lopussa käsitellään myös myyräkuumetta ja sitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa myyrien ja laajemminkin metsän eläinten elämään.

Tämä kirja voisi olla nuorien myyrien terveysopin oppikirja, sillä niin yksityiskohtaisesti myyrien lisääntyminen kerrotaan. Lukujen otsikkoina on tällaisia lausahduksia: kevät on kiiman aikaa, sisäsiitoksen uhka ajaa koiraspoikaset pois pesästä, naaraan lisääntymisen kellontarkka koneisto, lisääntyminen ja puolisonvalinta ja niin edelleen.

Myyränaarasta ei voi raiskata

Tutkijat ovat paneutuneet myyrien elämään hyvin tarkasti. Otetaanpa vaikkapä käsite "kiimajuoksu": "Kiimajuoksusta saattaa tulla kuva, että sekalaisessa ryppäässä ryntäilevät koiraat tarkoituksella näännyttävät karkuun juoksevan naaraan, joka viimein joutuu antautumaan, kun ei muutakaan voi. Käsitys on väärä. Myyränaarasta ei voi raiskata, vaan koiras pystyy parittelemaan sen kanssa vain, jos naaras painaa eturuumiinsa maata vasten ja ottaa niin sanotun lordosis-asennon."

Naaras ilahtuu eniten sellaisesta uroksesta, jonka virtsa haisee "parhaimmalta" eli virtsa sisältää aineita, joiden avulla naaras tietää uroksen pystyvän siittämään hyviä jälkeläisiä.

Aina myyräuroksia ei ole riittävästi tarjolla ja naaras joutuu tyytymymään vähän huonompaankin ehdokkaaseen. Myyrämaailman erikoisuuksiin kuuluu, että jos siittämisen jälkeen naaras löytää paremman uroksen, voi naaras jopa abortoida sisällään olevat "huonompilaatuiset" myyräsikiöt parempien tieltä pois.

Kirja on vauhdikkaasti kirjoitettu. Jokainen luku alkaa kaunokirjallisella pikku tarinalla myyrän elämänvaiheesta ja jatkuu sitten tutkijan äänellä. Kirjassa kerrotaan myös informatiivisesti, millä tavoin mitäkin myyrän elämänvaihetta on tutkittu. Menetelmiä tuntuu olevan lukuisia. Konnevedellä oleva myyräntutkimuslaitos onkin kansainvälisesti tunnettu muun muassa juuri innovatiivisten tutkimusmenetelmiensä ansiosta.

Myyräkuume voi olla vaarallinen

Metsämyyrä on ainoa myyrälaji, joka levittää myyräkuumetta ihmiseen. Suomessa 1500 - 2000 ihmistä saa myyräkuumeen vuosittain, huippuvuosina jopa 3000. Myyräkuumeeseen kuolee vuosittain muutamia ihmisiä. Kirjassa annetaan opastusta siihen, kuinka myyräkuumeen voi välttää esimerkiksi mökillä keväisin. Siivouksessa märät rätit ovat parempia kuin pölöynimuri tai harja.

Ilmastonmuutoksella saattaa tulevaisuudessa olla osin arvaamattomiakin vaikutuksia Suomen myyräkantoihin, kirja opastaa.

Myyrien luonnollinen saalistaja on lumikko, joka vaihtaa väriä talveksi. Kun talvet ovat lyhentyneet, voi lumikolla olla vaikeuksia vaihtaa väriä oikeaa aikaan. Jos talvihangella juoksee ruskea lumikko, on myyrien helppo välttää tällaista näkyvää petoa.

Jos tämän takia myyräpopulaatiot kasvavat, voivat metsien istutustaimet kadota myyrien suihin ja Suomen biotaloushankkeet kärsiä. Kyse on toki vain arviosta mutta jos arvio toteutuu, täytyy sanoa, että pienellä myyrällä voi olla suuri taloudellinen merkitys Suomelle.

Lue juttu myyräkuumeesta.