Kirja-arvio: Aselevon maksumiehet – suomalaiset merimiehet natsi-Saksan keskitysleireillä

Kun jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 Suomesta tuli Saksan vihollinen, suhtautuminen suomalaisiin muuttui yhdessä yössä – aitiopaikalla tätä muutosta olivat todistamassa suomalaiset merimiehet, jotka olivat saksalaisten hallinnoimissa satamissa. 

Saksalaiset tarjosivat suomalaisille merimiehille kaksi mahdollisuutta: joko yhteistoiminta saksalaisten kanssa tai meno vankilaan. Valtaosa valitsi vankilan, joskin muutamat merimiehet päätyivät myös saksalaisten avustajiksi. 

Suomalaisille merimiehille aiheutti katkeruutta erityisesti se, että osa suomalaislaivoista jatkoi matkaansa Saksaan vaikka sotatilanne oli jo muuttunut ja suomalaisista oli tullut Saksan vihollisia. Taustalla oli varustamojen halu toimittaa tavaroita Saksaan laivojen työntekijöistä välittämättä. 

Sadat suomalaiset merimiehet vankiloihin

Saksalaiset sotilaat takavarikoivat sodan lopulla kaikkiaan 56 suomalaista kauppa-alusta. Niissä oli 363 suomalaista miehistön jäsentä, myös naisia. 

Suomessa Merimies-Unionin puheenjohtaja Niilo Wälläri syytti kärjekkäissä artikkeleissaan Suomen hallitusta yhteistyöstä natsien kanssa. Jälkipeliä käytiin vielä sodan jälkeen vuosia ja liitto esimerkiksi kielsi jäseniään tekemästä töitä laivoilla, joilla työskenteli natsien kanssa yhteistoiminnassa olleita merimiehiä. 

Kirja kertoo tiiviisti mutta dekkarimaisen jännittävästi, mitä suomalaisille merimiehille kävi saksalaisissa keskitysleireissä ja vankiloissa. Käytännössä leireillä olevat suomalaiset ja muunmaalaiset olivat ilmaista työvoimaa saksalaisille yrityksille. 

Suomalaisia oli muun muassa Pölitzin ja Stutthofin keskitysleirillä. Stutthofiin tuotiin sodan loppuvaiheessa kymmeniätuhansia juutalaisia Baltiasta ja Unkarista. Kuri oli kovaa ja raakaa, syöpäläisiä oli paljon ja ruoka oli huonoa. Liittoutuneet pommittivat sodan loppuvaiheessa leirejä ja vangit joutuvat lopulta ns. kuolemanmarssille. 

Merimiehet todistivat venäläisten tulon

Aselevon maksumiehet -kirjassa kuvataan merimiesten silmin varsin kiinnostavasti sodan viimeisiä kuukausia nykyisen Gdanskin tienoilla, kun venäläiset kukistivat epätoivoiset saksalaiset. Vastaavia kuvauksia on toki vuosikymmenten varrella julkaistu lukuisia mutta tämä kirja tuo oman, suomalaisen lisänsä noihin kuvauksiin. 

Koska merimiehet olivat siviilejä, heidän näkökulmansa on myös paljolti siviilin näkökulma. Merimiehet kuvaavat yöpymisiään saksalaisten herraskartanoissa, ainaista yritystä löytää ruokaa sekä venäläisten sotilaiden toimintatapoja, muun muassa laajoja raiskauksia. 

Kotimaassa merimiehet huomasivat, että heidän juttujaan keskitysleireistä ei juuri uskottu ja ehkä se on yksi syy siihen, että tällainen kirja julkaistaan vasta nyt. 

Kirjan kirjoittaja, pitkän linjan toimittaja Pertti Rönkkö tutustui merimiesten kohtaloihin työskennellessään Merimies-lehdessä. Hän on jo aiemmin tehnyt merimiesten haastelluja Ylelle ja siten tutustunut aiheeseen jo aiemmin. Kirja on kirjoitettu sujuvasti kokeneen toimittajan ammattitaidolla.