Suomi haluaa osoittaa tukeaan Venäjän oppositiolle, mutta muutoksen aikaansaaminen Venäjän ottamaan autoritaariseen suuntaan on vaikeaa.
Venäjän demokraattisen opposition edustajat Julija Navalnaja ja Vladimir Kara-Murza jatkavat tänään kaksipäiväistä vierailuaan Helsingissä.
Kaksikon kutsui Suomeen Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen.
Kohtaaminen lentokentällä oli tunteikas. Navalnaja menetti helmikuussa aviomiehensä Aleksei Navalnyin epämääräisissä olosuhteissa vankileirillä Siperiassa. Vladimir Kara-Murza oli Venäjällä vangittuna reilut kaksi vuotta, kunnes hänet vapautettiin elokuussa osana suurta Venäjän ja lännen välistä vankienvaihtoa.
Navalnyin oli tarkoitus olla yksi vaihdossa vapautetuista vangeista. Hänen tukijansa epäilevät, ettei presidentti Vladimir Putin sietänyt ajatusta hänen vapauttamisestaan ja siksi hänet murhattiin.
– Purskahdimme itkuun yhdessä, Kiljunen kuvailee MTV Uutisille.
– Vladimir sanoi heti, että olen ikuisesti velkaa Julijalle ja tälle tilanteelle sen, että minulla on henki.
2:17
"Suomellekin eksistenssin kysymys"
Kiljusen mukaan oppositiohahmojen kutsuminen Suomeen on osa demokratian edistämistyötä.
– Se on Suomellekin eksistenssin kysymys, miten Venäjän jatkossa käy ja kuinka me voimme tukea niitä voimia Venäjällä, jotka ajavat niitä arvoja, jotka mekin jaamme: ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia, oikeusvaltio, YK:n peruskirjan periaatteet alueellisesta koskemattomuudesta ja suvereniteetista, Kiljunen kuvailee.
– Putinin nykyhallinto toimillaan ja ajatustavoillaan sotii näitä vastaan. Venäjällä on oltava vaihtoehdoille tilaa.
Venäjällä on tällä hetkellä hyvin rajalliset mahdollisuudet protestoida, toteaa Venäjän demokratiakehitystä tutkinut väitöskirjatutkija Eemil Mitikka Aleksanteri-instituutista. Hallituksen kritisointia rajoitetaan paitsi lailla, myös sosiaalisella paineella.
– Pitää muistaa, että Putinilla ja tällä politiikalla on myös tukijansa. Tässä voi helposti joutua vähän sosiaaliseksi hylkiöksi, jos toimii valtavirtapolitiikkaa vastaan, Mitikka kuvailee.
– On paljon tarinoita, että perheen sisällä on mennyt välit, jos ollaan eri mieltä vanhempien tai sukulaisten kanssa.
"Ei kannata tuudittautua"
Putinin politiikan todellista kannatusta on mahdotonta tietää tarkasti, koska riippumattomien kyselyiden tekeminen tai mahdollisuus vastata niihin rehellisesti ei ole itsestään selvää.
Venäjän ainoan riippumattoman tutkimuslaitoksen Levada-keskuksen kyselyissä sodan kannatus on ollut 80 prosentin luokkaa, mutta tutkijat ovat samaan aikaan kertoneet vaikeuksista löytää halukkaita vastaajia.
Venäjän opposition mukaan demokratian kannatus ja hallinnon vastustaminen ovat virallisia lukuja suurempaa. Mutta onko se niin suurta, että vastarintaliikkeestä olisi uhkaa Putinille, sitä emme Mitikan mukaan voi tietää.
Putinilla voi hyvinkin olla merkittävän suuri kannatus, vaikka se olisikin kyselyissä liioiteltua, muistuttaa Mitikka.
– Meidän ei kannata ehkä liikaa myöskään tuudittautua siihen, että siellä olisi älyttömästi vastustusta myöskään [hallintoa] kohtaan.