Kilpirauhasen vajaatoiminnalla kolme tyyppioiretta – diagnosoinnissa säästetään ja emmitään
Kilpirauhasen vajaatoiminta jää joskus diagnosoimatta sitä sairastavalta. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 15.09.2014 13:48
Piia Turunen
piia.turunen@mtv.fi
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien määrä on kaksin- ja puolinkertaistunut Suomessa noin kymmenen vuoden aikana. Professori Matti Välimäki kertoo, että taudin diagnosoinnissa säästetään ja emmitään edelleen. Viitearvojen sisällä pysyvät arvot eivät välttämättä poissulje sairautta.
– Kilpirauhasen tehtävänä ihmisen elimistössä on säätää aineenvaihdunta oikeanlaisille kierroksille. Tämän se tekee erittämällä tyroksiini-nimistä hormonia, joka leviää verenkierron mukana periaatteessa jokaiseen kudokseen ja elimeen, Matti Välimäki sanoo.
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyroksiinin tuotanto vähenee ja vaikutus pienenee.
– Kun aineenvaihdunnan kierrokset painuvat tarpeettoman alas, alkaa ilmaantua erilaisia oireita. Koska kilpirauhanen säätelee käytännössä jokaisen elimen toimintaa, oireita voi tulla hyvin monesta paikasta yhtä aikaa.
Kilpirauhashormonin eli tyroksiinin myyntitilastojen perusteella vajaatoimintaa sairastaa noin 250 000 suomalaista, viitisen prosenttia väestöstä.
– Luku on kaksin- ja puolinkertaistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Se johtunee siitä, että ihmisten ja ehkä lääkäreidenkin tietoisuus sairaudesta on lisääntynyt. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tutkitaan innokkaasti.
– On mahdotonta sanoa, kuinka moni sairastaa tautia tietämättään. Jonkin aikaa sitten Ruotsissa esitetyn väitteen mukaan se saattaisi koskettaa jopa kymmentä prosenttia väestöstä. Minusta se kuulostaa aika paljolta. Jonkin verran hoitamattomia tapauksia varmasti on, mutta Suomessa tuskin sentään toista 250 000:ta.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa melankolisuutta.Colourbox.com
Melankoliaa, lihomista ja palelua
Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on kolme tyyppioiretta.
– Keskushermoston toiminnan hidastumisesta kertovat väsymys, aloitekyvyttömyys, keskittymis- ja muistivaikeudet sekä jonkinasteinen masennus – voisi ehkä puhua melankoliasta. Toinen tyyppioire on palelu, sillä kilpirauhasella on tärkeä rooli lämmönsäätelyssä, Välimäki kuvailee.
– Kolmantena tyyppioireena on taipumus painonnousuun. Yksinään painonnousu on tietysti hyvin epäspesifi oire, mutta mikäli siihen yhdistyy edellä mainittuja väsymystä ja palelua, se sopii kolmantena kuvaan.
Vajaatoiminnassa voi ilmetä myös ummetuksen kaltaista suolen toiminnan hidastumista, ihon kuivumista sekä hiusten lähtöä.
– Omana ryhmänään nuorten naisten kohdalla merkittäviksi nostaisin hedelmällisyysongelmat: raskauden käynnistymisen vaikeudet tai keskenmenot. Ei ole ihan harvinaista, että kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy hedelmällisyyden häiriöitä, Välimäki sanoo.
"Yritetään turhan päiten säästää"
Jos itsellään epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa, miten pitäisi toimia?
– Minusta yksikin merkittävä oire riittää tutkimuksen syyksi. Jos esimerkiksi väsymys ei selity unen puutteella, unihäiriöillä tai vähäisellä nukkumisella, niin tämä vaihtoehto kannattaa pitää mielessä. Todennäköisesti lääkärin saa määräämään tarvittavat tutkimukset, kun epäilyistään kertoo.
– Niitä tarvitaan kaksi: toinen kilpirauhashormonin eli tyroksiinin ja toinen aivolisäkehormonin eli tyreotropiinin pitoisuuden mittaamiseksi.
– Kilpirauhasen vajaatoimintaahan on kahta tyyppiä. Niistä yleisemmässä vika on kilpirauhasessa itsessään. Tällöin aivolisäke yrittää piiskata kilpirauhasta parempaan toimintaan heittämällä verenkiertoon suuremman määrän tyreotropiinia. Tällaisessa kilpirauhasperäisessä vajaatoiminnassa tyroksiinin pitoisuus veressä laskee ja tyreotropiinin pitoisuus nousee, Välimäki selittää.
Harvinaisemmassa aivolisäkeperäisessä häiriössä kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu siitä, että aivolisäke toimii laiskasti.
– Vaikka tyreotropiinin vaikutuksesta täten tulee puutetta, sen pitoisuus veressä säilyy joko normaalina tai matalana. Mutta tyroksiinin pitoisuus ei vastaavasti nouse, vaan se on aivolisäkeperäisessä häiriössäkin matalalla.
– Tämä on kohta, jossa yritetään vähän turhan päiten säästää. Jos mitataan vain tyreotropiinipitoisuutta eli aivolisäkearvoa, niin aivolisäkeperäinen vajaatoiminta jää kokonaan huomaamatta. Tyreotropiiniarvothan nousevat vain kilpirauhasperäisessä vajaatoiminnassa eivätkä välttämättä aivolisäkeperäisessä vajaatoiminnassa painu matalalle tai viitearvojen alapuolelle, Välimäki huomauttaa.
Sairaskin voi pysyä viitearvojen sisällä
Tyroksiinin eli T4V:n ja tyreotropiinin eli TSH:n viitearvot ovat jonkin verran laboratoriokohtaisia.
– HUSin alueella TSH:n viitearvo on 0,4–3,6 milliyksikköä litrassa. T4V:n tyypilliset viitearvot ovat puolestaan 10–21 pikomoolia litrassa.
Internetissä aiheeseen liittyviä keskusteluja ei tarvitse koluta kovin pitkälle, kun jo selviää, että ihmisten mielestä lääkärit tuntuvat usein tyytyvän juuri ja juuri viitteiden sisällä pysyviin arvoihin.
– Nykylääketiede on sellaista numero- ja kuvantamislääketiedettä, jossa normaaliarvoja tuijotetaan liian tiukasti, Välimäki myöntää.
– Kaikkein tärkeintä olisi kuunnella ja tutkia potilasta. Jos oireet kertovat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta tulokset ovat alakantissa viitearvojen sisällä, niin henkilökohtaisesti kyllä aloitan tyroksiinihoidon kokeeksi.
Kun hoito on aloitettu, Välimäki seuraa puolen vuoden tai vuoden ajan, paraneeko vointi vai ei.
– Usein paranee. Luotettavaan diagnoosiin kuuluu siis paitsi tyroksiini- ja tyreotropiiniarvojen tutkiminen kahdella verikokeella, myös potilaan kuvailemien oireiden läpikäynti sekä hyvin huolellinen kliininen tutkimus, joka käsittää kilpirauhasen tunnustelun sormin sekä pulssin ja refleksinopeuden mittaamisen lääkärin vastaanotolla.
– Valitettavasti kilpirauhasen vajaatoimintaa saatetaan tutkia niinkin köykäisesti, että potilas vain käy laboratoriossa ja soittaa kuullakseen tulokset. Asiaan siis otetaan kantaa ilman, että kukaan edes tapaa ihmistä. Tapaaminen on ehdottoman tärkeää, koska diagnoosi voi näkyä potilaasta jo niin sanotusti ovelta.
Oireisiin tottuu
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista saatetaan kärsiä kauankin ennen tutkimuksiin lähtemistä tai lääkityksen aloittamista.
– Pitkällä aikavälillä oireisiin tottuu: ihminen alkaa pitää jonkinasteista väsymystä normaalina ilmiönä. Vasta hoidon aloittamisen jälkeen huomataan, miten paljon paremmaksi vointi muuttuu, Välimäki selittää.
– Hyvin yleistä on sekin, että potilas käy jopa vuosia lääkärissä esimerkiksi väsymyksen takia, mutta toistuvasti mitattuihin alakanttisiin arvoihin ei hoidollisesti reagoida.
Paheneeko sairaus hoitamattomana?
– Kilpirauhasen toiminnassa muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti. Vuosikin on kilpirauhaselle lyhyt aika. Jonkinasteista verisuonisairauksien vaaran lisääntymistä hoitamattomaan vajaatoimintaan on liitetty, koska kilpirauhasen vajaatoiminta nostaa kolesterolitasoja jonkin verran. En kuitenkaan usko, että lievään hoitamattomaan vajaatoimintaan nykypäivänä liittyy kovin suuria verisuonivaaroja, vaikka diagnoosi viivästyisi.
Lääkityksestä apu enemmistölle
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinitableteilla, joita potilas ottaa keskimäärin yhdestä kahteen aamuisin.
– Vähintään 95 prosenttia potilaista jaksaa tällä hoidolla hyvin. Kontrollikokeissa käydään keskimäärin kerran vuodessa tai vakaassa tilanteessa harvemmin. Arvioidaan, että viisi prosenttia potilaista voisi parantua tyroksiinia tarvitsemattomiksi.
Pienellä joukolla potilaita vointi ei parane riittävän tuntuisesta tyroksiiniannoksesta huolimatta.
– Silloin täytyy ensimmäiseksi miettiä, olisiko potilaalla kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi taustalla jokin toinen hormonaalinen häiriö. Muutamat hormonaaliset häiriöt ovat yleisempiä kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla kuin muulla väestöllä.
– Kuuma peruna alalla on, tarvitsisiko osa potilaista tyroksiinin rinnalla tai sen sijasta vaihtoehtovalmisteita, joita ovat esimerkiksi eläinperäiset kilpirauhas- tai trijodityroniinivalmisteet, Välimäki kertoo.
Tyroksiinitabletteja.Sari Gustafsson/Lehtikuva
Dieeteistä ei näyttöä
Riskiin sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan vaikuttaa eniten sukuhistoria, sillä kilpirauhassairaudet ovat vahvasti perinnöllisiä.
– Koska kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista yhdeksän kymmenestä on naisia, taudin on ajateltu liittyvän jollain tavalla myös naishormoneihin. Luotettava tieto kuitenkin puuttuu.
– Kilpirauhasen toiminnalle tärkeitä aineita ovat jodi ja seleeni, joista ei Suomessa tällä hetkellä ole puutetta, Välimäki vastaa.
– Mitään varmaa tieteellistä näyttöä siitä, että jollakin ruokavaliolla voitaisiin estää kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuminen tai parantaa lievää vajaatoimintaa, ei ole. Minusta on ajantuhlausta yrittää parantaa kilpirauhasen vajaatoimintaa netissä kiertävillä epävarmoilla dieeteillä – parempi on aloittaa varmasti tehokas hoito heti ja siten vapauttaa potilas oireista.
