Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaavat tänään Uzbekistanissa. Tapaamiseen ei lataudu kovin paljon odotuksia ja suhteet maiden välillä ovat muuttuneet Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen vain vähän.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro vieraili MTV Uutiset Livessä kommentoiden Kiinan suhtautumista Venäjään sekä minkälaisia odotuksia presidenttien tapaamiseen liittyy.
– Luulen, että Kiina suhtautuu tilanteeseen varovaisesti. Tapaamisen odotukset sen osalta eivät voi olla kovin korkealla, mutta symbolisesti merkitys Venäjälle on suurempi Harkovassa koettujen tappioiden jälkeen.
Kiina ei ole julkisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta Kangaspuron mukaan Kiina suhtautuu Venäjään varovaisesti.
Kiina hyötyy länsimaiden pakotteista
Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kiihtynyt. Kangaspuron mukaan lähes kaikki se, mitä meni ennen Venäjältä Eurooppaan, menee nyt Kiinaan ja Intiaan.
– Kiina ostaa 50 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin, josta 80 prosenttia on energiaa.
Venäjä on entistä riippuvaisempi Kiinasta länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi, eikä Venäjällä Kangaspuron sanojen mukaan ole juuri muuta suuntaa yhteistyölle jäljellä, kuin Kiina.
– Samalla Kiina on pitänyt etäisyyttä Venäjään. Sieltä ei tiettävästi ole tullut suoraa sotamateriaalia tai tukea sotaa varten. Kiina ei kuitenkaan sanktioi Venäjää ja hyötyy tilanteesta, kun venäläinen öljy on alennusmyynnissä.
Kangaspuro kuvailee Kiinan ja Venäjän välistä suhdetta hyvin yksipuoliseksi.
– Venäjä on menossa Kiinan taskuun, hyvin yksipuolinen riippuvuus Kiinasta on rakentumassa. Venäjän sanavalta kahdenvälisissä suhteissa on huomattavan heikko.
Lue myös: Presidentti Niinistö huomannut muutoksen Venäjällä: "Mistään repeämästä ei silti voitane puhua"
Kangaspuron mukaan Kiina punnitsee nyt Venäjän sotilaallista suorituskykyä ja kapasiteettia, josta se tekee omat johtopäätöksensä yhteistyön suhteen. Maiden väliseen suhteeseen liittyy myös Kiinan myynnin vahva suuntautuminen länsimaihin.
Venäjällä on arvoa Kiinalle, koska sieltä tulee energiaa ja raaka-aineita. Tämän vuoksi Kangaspuro pitää epätodennäköisenä, että Kiina kääntäisi selkäänsä Venäjälle.
– Kiinan taloudellinen intressi on lännessä. Isossa kuvassa Venäjä on pieni, mutta tärkeä raakaaineiden ja energian osalta. Kiinan asema on kuitenkin niin vahva, ettei tarvitse vielä tehdä valintaa sen suhteen hylätäänkö Venäjä, vaikka se ottaisi kuinka sotilaallisesti takkiinsa. Voi olla, että Kiina laskee, että tätä kautta venäläiset ovat entistä enemmän heidän kontrollissaan.
Jos Kiina kääntäisi selkänsä Venäjälle, se vaatisi enemmän painostusta länsimailta myös Kiinaa kohtaan. Suurin osa kiinalaisista tuotteista myydään länsimaihin. Kangaspuron mukaan Venäjä ei ole kiinnostunut kiinalaisesta tavarasta.