Syksyn tullen arki koulussa ja päiväkodissa on käynnistynyt, ja erilaiset tartuntataudit alkavat kiertää lapsiperheissä.
Lapsille tyypillisiä sairauksia ovat helposti tarttuvat flunssa eli nuhakuume, rokot sekä erilaiset loiset, kuten täit ja kihomadot. Paras keino välttää monet tartunnat on käsienpesu, kertovat lastentautien erikoislääkärit Peter Csonka ja Tiina Asikainen Terveystalosta.
Tartuntataudit ja loiset leviävät helposti, kun ihmiset kokoontuvat yhteen kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Lähikontaktissa esimerkiksi leikki-ikäisillä lapsilla loiset leviävät helposti, joten tartunta ei tarkoita huonoa hygieniaa tai hoitoa. Flunssakaudella käsien huolellinen pesu on tehokas keino vähentää monien tautien tartuntariskiä.
Flunssa eli nuhakuume
Saattaa tuntua, että pikkulapset ovat aina flunssassa. Asikaisen mukaan alle 3-vuotiailla 5–10 hengitystieinfektiota vuodessa on kuitenkin vielä normaali määrä. Tartuntojen määrä vähenee vastustuskyvyn kehittyessä.
– Paras tapa suojautua hengitystieinfektioilta on hyvä käsihygienia ja kertakäyttöisen nenäliinan käyttö – käytetty liina heitetään roskiin, ei lytätä taskuun ja käytetä uudelleen. Nenäliinan puuttuessa aivastetaan mieluummin hihaan kuin paljaisiin käsiin. Lapset kannattaa opettaa pesemään kädet huolella. Myöhemmin talvella saapuvalta influenssalta parhaiten suojaa influenssarokotus.
Pitkittynyt yskä
Virusperäinen hengitystieinfektio ei mene ohi päivässä tai parissa. Esimerkiksi yleinen rhinovirusinfektio kestää alle 4-vuotiailla keskimäärin 12 vuorokautta ja aikuisillakin jopa 2–3 viikkoa, kertoo Csonka.
Alle kolme viikkoa jatkunut yskä vaatii harvoin jatkotutkimuksia, jos lapsen vointi on muuten hyvä.
– Sen sijaan yskän jatkuttua yli neljä viikkoa on hyvä antaa lääkärin arvioida muut oireet ja tutkimusten tarve. Yskänlääkkeitä ei suositella lapsen yskän hoitoon. Jos yskä haittaa nukkumista tai normaalia elämää, tai yskään liittyy muita huolestuttavia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin.
Enterorokko
Enterorokon ihottuma ei lapsilla yleensä kutise. Csonkan mukaan rokko alkaa yleensä suu- ja nieluoireilla.
– Rakkuloita ja näppylöitä voi ilmaantua myös kämmeniin, jalkapohjiin ja pakaroihin. Lapsi kuumeilee ja hänellä voi olla vatsavaivoja. Enterorokkoon ei ole spesifistä hoitoa ja se paranee itsestään noin viikossa. Lapsen kuumeista oloa voi lievittää kuumelääkkeillä. Tärkeintä kuitenkin on hyvä nesteytys ja helposti nieltävän ravinnon nauttiminen.
Vesirokko
Vesirokko on varsin tarttuva tauti, se voi tarttua pelkästään yhteisen hissimatkan aikana, ilman ihokontaktia.
– Vesirokon itämisaika on 14–21 vuorokautta ja tauti kestää noin viikon. Vesirokkoon liittyy jälkitautien, kuten korva- tai keuhkotulehduksen mahdollisuus, mutta lapsuusiän vesirokossa nämä ovat melko harvinaisia. Yleisempi ongelma on ihorakkuloiden raapimisen seurauksena kehittyvä ihon tulehtuminen, jonka hoidossa tarvitaan usein antibioottia. Kotikonstina lapselle voi laittaa yöksi käsiin kevyet tumput estämään raapimista. Kutinaa voi hillitä iholle laitettavalla mentolispriillä ja tarvittaessa nieltävällä antihistamiinivalmisteella. Vesirokkorokotus on tehokas suoja yli 1-vuotiaille, kertoo Asikainen.
Päätäit ja kihomadot
Kovaa kutinaa aiheuttava 2–3 millimetrin kokoinen päätäi leviää helposti esimerkiksi naulakossa päähineestä toiseen ja yhteisen hiusharjan tai vaikkapa musiikkikuulokkeiden välityksellä. Täin munia eli saivareita voi nähdä hiuksissa ja kulmakarvoissa.
Kihomato puolestaan on vajaan sentin pituinen vaalea mato, joka runsaasti esiintyessään aiheuttaa peräaukon kutinaa. Joskus matoja voi nähdä peräaukon ympärillä tai ulosteissa. Lievä kihomatoinfektio voi olla oireeton, mutta on silti tarttuva.
– Sekä täiden että kihomatojen hoitoon käytetään apteekista saatavia itsehoitotuotteita. Saivareet poistetaan tiheällä täikammalla. Lisäksi koko perheen vaatteet ja lakanat pestään, pakastetaan tai saunotetaan loisten häätämiseksi.
Ilmoita aina tartunnasta kouluun tai päiväkotiin. Sen ei pitäisi olla noloa, vaan auttaa tartuntakierteen havaitsemisessa ja hoitamisessa.
Lähde: Terveystalo