Suomessa on jo kymmeniä tuhansia niin sanottuja kevytyrittäjiä, jotka toimivat työmarkkinoilla erilaisten laskutuspalveluyritysten kautta - perustamatta omaa yritystä.
Kevytyrittäjien asema esimerkiksi työttömyysturvan ja eläkkeiden osalta on kuitenkin epäselvä. Usein kevytyrittäjä maksaa myös turhaan arvonlisäveroa tai sellaisia työnantajan ja työntekijän sivukuluja, joita hänen ei tarvitsi maksaa ja joista ei hänelle hyötyä koidu.
Pikkujouluaika on sesonkiaikaa muusikoille, joista suurin osa laskuttaa keikkansa erilaisten laskutuspalveluiden kautta, koska se on yksinkertaisempaa kuin oman yrityksen perustaminen.
– Ei sitä ehkä muuta oletakaan kuin että mikä on keikka tilattu, niin kulut pois ja palkka käteen, muusikko Jukka Hänninen sanoo.
"Työnantajan kuuluu järjestää eläketurva"
Ongelma on se, että Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä kevytyrittäjä, on vain yrittäjiä ja palkansaajia.
– Nämä ihmiset työskentelevät yrittäjinä, mutta tällä hetkellä heistä maksetaan sosiaalivakuutusmaksut aivan väärään paikkaan. Ehkä heille luodaan liikaa sellainen mielikuva, niin kuin he olisivat palkkatyössä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
Kerätyillä eläkemaksuilla siis rahoitetaan palkansaajien eläkkeitä, kun niillä pitäisi rahoittaa yrittäjien eläkkeitä. Toistaiseksi ei ole riitautettu rahojen ulossaantia, mutta varmaa on, että laskutuspalveluyritys ei voi näiltä osin olla keikkatyöläisen työnantaja.
– Työnantajan kuuluu järjestää työntekijälle eläketurva, ei siis minkään laskutuspalveluyrityksen. Tai sitten jos hän ei ole työsuhteessa, niin sitten yrittäjän pitäisi järjestää eläketurva itse, Eläketurvakeskuksen lakiosasto päällikkö kertoo.