Hallituksessa on eripuraa Suomen metsien luokittelusta. Keskustan mukaan EU komission esitys vaarantaisi suomalaisen metsäsektorin rahoitusmahdollisuuksia, jos metsät jäävät luokittelukriteerien ulkopuolelle. Vihreiden mielestä päätökset ilmastotoimista täytyy tehdä EU:ssa, eikä kansallisella tasolla.
75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää ja Suomi onkin EU:n metsäisin maa.
EU-komission esitys kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä, eli taksonomiasta, uhkaa metsäsektorin rahoitusta tulevaisuudessa, jos esitys hyväksytään tällaisenaan. Tätä mieltä on muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustasta.
– Ne toimet, joilla vaarannettaisiin rahoitusmahdollisuuksia näille sektoreille, olisi Suomelle erittäin turmiollisia. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että meillä on selkeä viesti komissiolle, että emme hyväksy, että meidän metsiä ei hyväksytä mukaan tämän rahoituksen piiriin, toteaa Lintilä MTV Uutisille.
Luokittelukriteereillä ohjataan sijoituksia ilmastoystävälliseen suuntaan
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Näillä luokittelukriteereillä halutaan ohjata rahoittajia sijoittamaan ilmastotavoitteita edistävään toimintaan.
Hallituksessa etenkin vihreät, mutta myös vasemmistoliitto, on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi vastustaa EU-komission kestävän rahoituksen luokittelua.
– Hiilinieluista huolehtiminen keskeisen tärkeää, siksi on tärkeää, että taksonomiakriteerit osoittavat että mitkä ovat oikeasti kestäviä rahoituskohteita. Välillä ne voivat olla metsätalouden rahoituskohteita, mutta pitää tarkkaan katsoa että milloin se on ja milloin sitten ei ole. Tässä myös luonnon monimuotoisuus pitää huomioida. Suomalaista luontoa ei voi suojella muualla kuin Suomessa, painottaa vihreiden tuleva puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela MTV Uutislle.
Lintilän mukaan suurin haaste on saada muut EU-maat ymmärtämään metsien tärkeys Suomelle.
– Se on kieltämättä verrattain haastavaa ja tämä tulee aiheuttamaan sitä että useat jäsenvaltiot ovat komission esityksen takana.
Mitä tästä seuraa Suomelle?
– Se jää nähtäväksi mutta nyt on erittäin tärkeää tehdä Suomen kannan selkeäksi komission suuntaan, sanoo Lintilä.
Suomela näkee, että päätökset ilmastoasioista pitää tehdä EU-tasolla.
– Monesti kun ilmastotoimia suunnitellaan, Suomessa kuulee, että tämäkin kannattaisi tehdä mieluummin EU tasolla. Monesti se pitää ihan paikkaansa. Sen takia päätäntävalta pitää olla kansainvälisellä tasolla. Muuten tämä ei toimi, toteaa Suomela.
Hallituksen EU ministerivaliokunta muodostaa Suomen kannan kestävän rahoituksen luokittelusta perjantaina.