Mainos

Keskosten hoito on Suomessa menestystarina – keskoskaksosten äiti: "Se, että oma lapsi meinaa kuolla heti syntymän jälkeen, jättää vanhempiin jäljen"

12:24

Keskosten hoito on parantunut Suomessa viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi ja nykyään kuukausia etuajassa syntyvien vauvojen selviytymisprosentti on huomattavan korkea. Juha Itkonen kirjoitti aiheesta romaanin. Huomenta Suomessa vierailleelle keskoskaskosten äidille Heli Kauppiselle romaanissa kerrotut kokemukset ovat tuttuja.

Juha Itkosen teos "Ihmettä kaikki" kertoo kirjailijan omakohtaisista kokemuksista kaksoskeskosten vanhempana. Itkosen tie kaksosten isäksi ei ollut helppo. Tarina päättyy kuitenkin onnellisesti.

– Kirjoitin niiden tapahtumien keskellä. Kirjoitin, koska se oli tapani käsitellä vaikeita asioita. Se tuli itsestään ja se oli välttämätöntä. En tiennyt siinä vaiheessa, että se tulee kirjaan, mutta ehkä sitten kun kaksoset syntyivät, oli selvää, että tämä ei ole pohjimmiltaan surullinen tarina. Silloin tuntui, että mitä jos kirjoittaisin näiden kokemusten pohjalta romaanin.

"Miten mies voi tätä edes kuvata?"

Ihmettä kaikki kertoo elämän isoista asioista ja vaikeista ratkaisuista, mutta myös iloista ja ihmeistä. Kirjassa puhutaan myös asioista, joista yleensä vaietaan.

– Raskaus ja synnytys ovat nimenomaan naisen kokemuksia, ei miehen. Miten mies voi tai saa näitä edes kuvata? Ajattelisin kuitenkin niin päin, että miehet ovat mukana siinä tuntevina sivullisina ja halusin sitten kuvata sitä kokemusta nimenomaan miehen näkökulmasta.

Kirjassa on iloinen loppu, ja kaikki on hyvin vielä kirjan tarinan päättymisen jälkeenkin.

– Kaksosille kuuluu nyt hyvää ja koko perheelle kuuluu hyvää. Vaikeat kokemukset ja elämän arvaamattomuus ovat kuitenkin mielessä ja aion pitää ne siellä.

1980-luvulla kuoli 50, nyt 15

Keskoshoito on ollut Suomessa todellinen menestystarina. Vielä tämän vuosituhannen alussa noin 70 prosenttia neljä kuukautta etuajassa syntyneistä vauvoista kuoli. Tällä hetkellä neljä kuukautta etuajassa syntyneistä noin 15 prosenttia kuolee.

Neonatologian professori Sture Andersson Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) sanoo, että vielä 1980-luvulla Helsingissä vastasyntyneiden teho-osastolla menehtyi 50 lasta vuodessa. Nyt luku on 15.

– Keskosten hoidossa on tullut kaksi suurta edistysaskelta: Keskosen keuhkojen hoito niin sanotulla surfaktantilla, ja äidin hoito glukokortikoideilla ennen synnytystä. Sitten on sellaisia pieniä askeleita näiden lisäksi, Andersson sanoo.

"Ei ollut lainkaan varmaa, jäävätkö pojat henkiin"

Kokemusasiantuntija Heli Kauppinen pojat Pyry ja Onni syntyivät Kuopiossa vuonna 2006 noin neljä kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Kolme ja puoli kuukautta oltiin ensin siellä sairaalassa. Kyllähän se alku oli sellaista vuoristorataa. Oli tosi paljon dramaattisia hetkiä, ei ollut lainkaan varmaa, selviävätkö lapset, varsinkin, kun poikien selviytymisprosentit ovat tilastollisesti pienemmät kuin tyttöjen.

Pyry ja Onni ovat nyt hyvinvoivia kuudesluokkalaisia.

– Monien pitkien mutkien jälkeen ollaan tultu nyt sitten tilanteeseen, että meillä on hyvinvoivat kuudesluokkalaiset, jotka eivät oikeastaan millään tavalla erotu ikätovereistaan. Astmalääkkeitä toki menee aamuin illoin ja joitakin kontrolleja vielä on. Se on vaatinut alkuvaiheessa tosi hyvää tehohoitoa ja vielä kotiin pääsyn jälkeen toiminta-, fysio- ja puheterapiaa.

Kauppisen mukaan kuukaudet, jolloin hänen poikansa taistelivat hengestään, olivat traumaattisia.

– Luin Itkosen kirjan ja löysin sieltä paljon tuttuakin. Voisin sanoa, että se oli tosi dramaattista ja varmasti monien muidenkin vanhempien suulla, että tosi traumaattista aikaa. Se, että oma lapsi meinaa kuolla heti syntymän jälkeen, jättää vanhempiin jäljen. Se on myös sisaruksille raskasta. On ihanaa, että lapsille itselleen ei jää siitä muistikuvia.

"Yöllä verkkoon kirjoittaminen oli hirmu tärkeää"

Kauppinen sanoo, että erityisesti internetin välityksellä saatu vertaistuki oli perheelle erittäin tärkeää.

– Olimme aivan neljän seinän sisällä monta kuukautta, etteivät vauvat vaan sairastu. Silloin ei voi lähteä mihinkään vauvakahviloihin ja kerhoihin. Löysin paljon vertaistukea verkosta. Löysin esimerkiksi keskosperheiden yhdistys Kevyen keskustelufoorumin.

– Yöllä verkossa kirjoitteleminen oli hirmu tärkeää. Vertaistuen lisäksi sieltä sai muilta vanhemmilta tietoa. Ajattelisin, että vertaistuki täydentää ammattilaisten antamaa tukea. Molemmilla on paikkansa, Kauppinen sanoo.

Suomessa syntyy kansainvälisesti vertailtuna vähän keskosia

Andersson sanoo, että keskosperheiden vertaistuessakin on tapahtunut merkittävään edistystä viime vuosina.

– Vanhempien mukanaolo on nykyään ihan erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Nykyään kun on rakennettu uusia osastoja, niin vanhemmat voivat yöpyä siellä ja olla ympäri vuorokauden. Vanhempien vaikutus lopputulokseen on ihan korvaamaton. Äiti on aina äiti. Hän on se, joka tuottaa hyvän lopputuloksen, Andersson sanoo.

Suomessa syntyy kansainvälisesti vertailtuna vähän keskosia. Anderssonin mukaan alle 37-viikkoisia keskosia on noin 5-6 prosenttia syntyneistä. Pieniä keskosia eli alle puolitoistakiloisia on 0,7 prosenttia. Määrät ovat Suomessa pysyneet tasaisina.

– Syynä siihen todennäköisesti on, äidit hoitavat itseään erittäin hyvin ja yhteiskunta on homogeeninen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tuplamäärä molempia.

Äiti toivoo lisää perhekeskeistä hoitoa

Kauppinen toivoo, että perhekeskeinen hoito leviäisi jatkossa yhä laajemmalle.

– On tosi hieno juttu, että vanhemmat saavat nykyään olla paikalla. Minulle ja varmasti tosi monelle muulle äidille vaikein paikka oli aina se ilta, kun piti lähteä pois sairaalasta ja jättää vauvat sinne ja lähteä kotiin yrittämään nukkua sen huolen keskellä. 

–  Se (perhekeskeinen hoito) vaatii uusia tiloja, ja se ei teitysti ole aina kauhean nopeaa. Toivon myös, että jatkossa pystyttäisiin panostamaan myös sekä vanhempien, sisarusten että keskoslapsen psyykkiseen hyvinvointiin, Kauppinen sanoo.

 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja