Maistuva raparperi pilkistää jo monien pihalla.
Raparperi on yksi kevään ensimmäisistä herkuista, joita avomaalta pääsee itse nostelemaan. Tämä kirpakka kaveri pitää nimittäin pintansa toukokuusta eteenpäin monta kuukautta. Helppohoitoista raparperia ei kuitenkaan suositella kaikille.
Lue 6 raparperiin liittyvää mielenkiintoista faktaa.
Raparperista pitkäkestoinen ystävä
Raparperi nousee maasta yleensä jo toukokuussa ja sen seurasta saa nauttia koko kesän.
Kaliumin lähde
Raparperi on hyvä kaliumin, C-vitamiinin ja kalsiumin lähde. On kuitenkin hyvä tietää, että sen sisältämä oksaalihappo myös sitoo kalsiumia. Raparperin kera kannattaakin nauttia maitotuotteita.
Ei sovi kaikille
Raparperin sisältämä oksaalihappo voi pahentaa kihtipotilaan tai niveltulehdusta potevan vaivoja. Oksaalihapon takia raparperia ei myöskään sovellu imeväisikäisten ruokavalioon.
Myrkyllistä
Raparperin lehtiä ei voi syödä, koska ne ovat myrkyllisiä. Lehtiä voi käyttää koristeena, mutta se ei saa olla kosketuksessa muihin ruoka-aineisiin.
Käytettiin lääkekasvina
Raparperia käytettiin Kiinassa aikoinaan lääkekasvina 5 000 vuotta sitten. Raparperia on myös muutoin pidetty lääketieteellisenä yrttinä, mutta nykyään pääasiassa nautinnollisina jälkiruokina.
Säilytys
Raparperinvarret tulee säilyttää +2–+5 asteessa. Raparperien ei kannata antaa kasvaa liian isoiksi, sillä niiden varret maistuvat nopeasti puisevalta. Raparperista voi myös valmistaa kätevästi erilaisia säilykkeitä.