Kesän yltäkylläinen valoisuus saa suomalaiset unettomiksi, mutta myös sosiaalisiksi ja jopa hedelmällisiksi, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Timo Partonen ja Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.
Vaikka valoisuuden huippu saavutetaan kesäpäivänseisauksen aikaan juhannuksena, Partosen mukaan valo vaikuttaa koko kesän.
– Valoa on yltäkylläisesti ja jopa liikaa nimenomaan iltaisin, Partonen sanoo.
Valo vaikuttaa sisäiseen kelloon
Uusimmissa tutkimuksissa on saatu lisää tietoa siitä, miten valo vaikuttaa ihmisen sisäiseen kelloon. Valo pääsee silmän kautta suoraan vaikuttamaan soluihin, joissa kello sijaitsee. Tämä taas säätelee hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja nukkumista.
Jos ihminen saa liikaa valoa väärään aikaan, sisäinen kello alkaa jätättää.
Partonen kertoo, että kesällä aiheutuu usein unettomuutta kahdesta syystä.
– Illan pitkä valoisa aika siirtää väsymyksen tunnetta, ja lisäksi valoa pääsee yölläkin silmän verkkokalvolle.
Sekä huonosti nukuttuihin öihin että sisäisen kellon häiriöihin arvellaan liittyvän useita terveysongelmia: verenpaine nousee, sydämen syke kiihtyy, puolustuskyky huononee, stressihormonia erittyy elimistöön ja nälkä tuntuu kiivaampana.
Suurinta osaa valo hyödyttää
On kuitenkin arvioitu, että suurimpaan osaan ihmisistä yltäkylläinen valo vaikuttaa myönteisesti. Tämä liittyy Partosen mukaan siihen, että välittäjäaine serotoniinin tuotanto aivojen hermosoluissa lisääntyy valon ansiosta. Hermosoluja on enemmän käytettävissä mukavaan toimintaan.
– Ihmiset ovat kertoneet, että valoisaan vuodenaikaan on mukavampi olla muiden seurassa ja jutellaan helpommin. Liikunnallinen aktiivisuus voi lisääntyä ja ruokahalu tasaantua.
Valoisa vuodenaika on otollisinta aikaa yrittää lasta, koska elimistö on silloin valmiimpi raskautta varten, kertoo Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.