Kertyykö vatsaasi tai peppuusi rasvaa? Tämä dieetti tarjoaa ratkaisun

Kertyykö sinulla rasvaa helposti vatsan ympärille, jenkkakahvoihin tai peppuun? Syy ei ole pelkästään geeneissä, vaan myös ihmisen omat elämäntavat vaikuttavat suuresti rasvan kertymäkohtiin. Ravintovalmentaja Kaisa Jaakkola huomasi ilmiön omalla kohdallaan ja päätti lopulta kirjoittaa kirjan rasvan kertymiseen vaikuttavista hormoneista.

– Olen ollut lapsuudesta saakka kirjojen ystävä. Oma kiinnostus hormoniasiaa kohtaan lähti, kun kilpailin vuonna 2006 fitnesskisoissa. Kisojen jälkeen ulkonäköni muuttui selkeästi ja rasvaa alkoi kertyä ihan eri paikkoihin kuin ennen. Olin jo aikaisemmin opiskellut diplomi-insinööriksi ja ravintovalmentajaksi ja sitten päätin tutustua tarkemmin myös hormoniasioihin. Nyt olen tutkinut asiaa jo vuosia ja kirjoitin aiheesta kirjan.

Jaakkola toivookin, että hänen omista kokemuksistaan voi olla hyötyä nyt muille samanlaisten ongelmien kanssa kamppaileville.

–Omien kamppailujeni kautta toivon inspiroivani muita ottamaan vastuuta omasta terveydestään hyvissä ajoin, ennenkuin huonot elämäntavat tai ikidieettaaminen johtavat sairastumiseen

Mikä ihmeen hormonidieetti?

Ajatus hormonidieetistä on syntynyt huippu-urheilijoiden voimaharjoitteluvalmennusta 30 vuotta tehneen kanadalaisen Charles Poliquinin BioSignature-menetelmän pohjalta. BioSignaturen mukaan kehonkoostumus heijastaa hormonitasapainoa. Ihopoimumittauksena tehdyn analyysin avulla voidaan saada viitteitä hormonien epätasapainotilasta.

Hormonidieetti on ennen kaikkea omien elämäntapojensa tiedostamista ja niiden vaikutusten ymmärtämistä. Kyse ei ole ihmedieetistä vaan pysyvästä elämäntapamuutoksesta.

–Hormonidieetti on oikeastaan sitä, että tiedostetaan itse, miten eletään ja minkälaisia vaikutuksia elämäntavoilla voi olla kehoomme. Ruokavalio, liikunta ja stressi vaikuttavat kaikki hormonitasapainoomme jollain tavalla. Keho heijastaa hormonitasapainoa, eli rasvaa kertyy eri paikkoihin eri hormonien takia, Jaakkola selittää.

Karppaus ei sovi kaikille

Jaakolan mukaan jokaisella meillä on omia henkilökohtaisia ongelmakohtia, joten ruokavaliomuutostenkin kohdalla kannattaa kuunnella ensimmäiseksi omaa kehoaan. Esimerkiksi karppaus ei Jaakkolan mukaan sovi kaikille, mutta siitä voi olla hyötyä tietynlaisille ihmisille.

–Karppauksesta voi olla hyötyä niille, joilla paino nousee herkästi, ruoan jälkeen seuraa väsymys ja hiilihydraatteja, kuten leipää tekee usein mieli. Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille. Toisille kertyy rasvaa helpommin jenkkakahvoihin ja keskivartalolle, mikä viittaa siihen, että insuliinitasapainossa on jotain häikkää. Tällöin karppaus on luultavasti hyvä ratkaisu, Jaakkola neuvoo.

Jos rasvaa taas kertyy hoikalla ihmisellä navan ympärille, on se yleensä merkki kortisolihormonin, eli stressihormonin häiriöstä. Syynä voivat Jaakkolan mukaan olla myös unenpuute ja suolisto-ongelmat. Näitä oireita voi hallita Jaakkolan mukaan esimerkiksi syömällä säännöllisemmin. Ja tietenkin viettämällä vähemmän stressaavaa elämää.

Jaakkola on useiden muiden asiantuntijoiden kanssa samoilla linjoilla siitä, että rasvaa on turhaan demonisoitu suomalaisissa ravintosuosituksissa. Jaakkolan mukaan rasva on tärkeä osa ruokavaliota ja esimerkiksi kananmunat ovat erittäin hyvää ravintoa.

Lue lisää Kaisa Jaakkolasta ja hormonidieetistähormonidieetti.fi:stä

(MTV3)