Kenraalimajuri: Venäjän valehyökkäys oli osa suurempaa harjoitusta

Kaksi pommittajaa ja neljä hävittäjää lensivät pitkäperjantain yönä vain 30 kilometrin päähän Ruotsin ilmatilasta. Ne pysyttelivät kuitenkin koko ajan kansainvälisessä ilmatilassa. Svenska Dagbladet-lehden mukaan Ruotsin Gripen-hävittäjät eivät ehtineet reagoida hyökkäysharjoitukseen mitenkään, koska koneita varten ei ollut pääsiäisen aikaan lentäjäpäivystystä.

Kenraalimajuri evp Karlis Neretnieks, jolla on tausta myös Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina, ei pystynyt iltapäivällä ymmärtämään, miten oli mahdollista, että Sätenäsin ja Ronnebyn sotilaskentillä Etelä-Ruotsissa ei ollut taistelulentäjiä valmiudessa.

– Valehyökkäys oli osa suurempaa venäläisharjoitusta. Venäjän iskukyky ei ole ollenkaan niin heikko kuin jotkut antavat ymmärtää.

Venäjä varustautuu

Neretnieks muistuttaa, että Venäjä on viime vuosina panostanut huomattavasti armeijansa kaikkien aselajien nykyaikaistamiseen, ja se harjoittelee yhä aktiivisemmin lähialueilla.

Svenska Dagbladetin paljastus miehittämättömistä Gripen-koneista vahvistaa entisestään käsitystä Ruotsin puolustuskyvyn tehottomuudesta. Demarioppositio ja jopa hallituksessa istuva kansanpuolue vaativat konkreettisia toimia Ruotsin puolustuksen uskottavuuden eteen. Vasemmisto puhuu itsensä lämpimäksi pohjoismaiden puolustusyhteistyön puolesta, kun taas kansanpuolue näkisi Ruotsin kaikkein mieluiten puolustusliitto Naton jäsenenä.

Samalla kun ruotsalaispilotit juhlivat pääsiäistä, kaksi tanskalaisten omistamaa F16-hävittäjää nousi Liettuasta tunnistamaan venäläiskoneet. Ne olivat kuitenkin jo ehtineet kääntyä takaisin lähtöpaikkaansa Pietarin alueelle, ja Nato-koneet tarkkailivat niitä etäisyydeltä.

Sosialidemokraattien maanpuolustusasiantuntija Peter Hultqvist aikoo vaatia tiistaina kokoomuslaiselta puolustusministeriltä Karin Enströmiltä selitystä kalliiden ruotsalaiskoneiden pitämiseen maassa silloin kun niitä olisi tarvittu osoittamaan että Ruotsin ilmatila on maan omassa valvonnassa.

"Ruotsi helpoin voittaa juhannuksena"

Karlis Neretnieks puolestaan hymähtää, että pitkät juhlapyhät ovat näköjään Ruotsin puolustusvalmiuden kannalta vaarallisia.

– Kaikkein pahinta aikaa tässä suhteessa on juhannus. Silloin kaikki ruotsalaiset ovat mökeillään, syövät silliä ja juovat snapsia. Sinä viikonloppuna valmiutemme on vuoden matalimmalla tasolla - sekä sotilas- että siviilipuolella.

Eläkkelle vetäytynyt, mutta edelleen aktiivisesti puolustuspoliittiseen keskusteluun osallistuva Neretnieks arvostelee Ruotsin puolustusratkaisua, joka merkitsi asevelvollisuudesta luopumista ja siirtymistä ammattiarmeijaan.

– Meidän olisi pitänyt tehdä jotain siltä väliltä.

Suomelle kiitosta

Neretnieks antaa täyden tunnustuksen Suomen puolustuspolitiikalle itsetuntoaan kohottavan ja sotilaallista iskukykyään kehittävän Venäjän naapurissa.

– Meidän kannattaisi ehkä ottaa mallia Suomesta. Se pitää yllä hyviä naapuruussuhteita mutta on samalla valmiudessa odottamattoman ja epämiellyttävän varalle.

Neretnieksin mielestä Venäjää ei tule demonisoida, mutta Ruotsinkin pitää olla realisti.

– Olisi väärin leimata Venäjä suureksi, ilkeäksi viholliseksi. Mutta meidän täytyy varautua siihen että kehitys ei aina mene toivomaamme suuntaan.

Lehti: Venäjän pommikoneet nolasivat Ruotsin puolustusvalmiuden

"Ruotsalaismedia liioittelee ja käy Nato-kampanjaa"