Kemian Nobel kahdelle työkalusta, jota käytetään molekyylien rakentamisessa – koronarokoteteknologia jäi ilman tunnustusta

Koronarokote jäi ilman lääketieteen Nobel-palkintoa – Mika Salminen ja Asko Järvinen kertovat, miksi 5:11
Koronarokote mahdollistaa myös monien muiden rokotteiden kehittämisen – miksei lääketieteellistä mullistusta palkittu Nobelilla?

Benjamin List ja David MacMillan kehittivät asymmetrisen organokatalyysin erillään toisistaan vuonna 2000.

Kemian Nobel-palkinnon saavat tänä vuonna Benjamin List ja David MacMillan asymmetrisen organokatalyysin kehittämisestä.

Kyseessä on työkalu, jota käytetään molekyylien rakentamisessa. List ja MacMillan kehittivät menetelmän erillään toisistaan vuonna 2000.

Nobel-komitean mukaan työkalulla on ollut suuri vaikutus lääkkeiden kehitykseen ja se on tehnyt kemiasta vihreämpää.

List osallistui palkinnonjulkistuksen tiedotustilaisuuteen etäyhteydellä. Hän sanoi Nobel-palkinnon olevan suuri kunnia. List kertoi, ettei ollut lainkaan osannut odottaa palkintoa.

Kemian Nobel-palkinnon myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei MacMillania saatu tavoitettua ennen palkinnon julkistusta. Hanssonin mukaan MacMillanille on kerrottu asiasta sähköpostitse ja puhelinvastaajaan jätetyllä viestillä.

Mrna-teknologia jäi ilman Nobeleita

Ennakkoarvioissa kemian palkinnon mahdolliseksi voittajaksi veikkailtiin koronarokotteissa käytettävän mrna-teknologian kehittäjiä.

Pandemiaan kytkeytyvää teknologiaa uumoiltiin aiemmin myös lääketieteen palkinnon saajaksi. Lääketieteen Nobel myönnettiin kuitenkin lämpötila- ja kosketusreseptorien tutkijoille.

Nobel-viikko alkoi maanantaina lääketieteen palkinnon saajan julkistamisella. Tiistaina kerrottiin, että fysiikan Nobel-palkinto menee ilmastomallien ja satunnaisilta vaikuttavien ilmiöiden tutkijoille.

Kirjallisuuspalkinnon vuoro on torstaina, ja perjantaina Oslossa paljastetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Taloustiede päättää Nobel-palkintojulkistusten sarjan ensi viikon maanantaina.

Viime vuonna palkittiin geenisakset

Viime vuonna Nobelin kemian palkinnon saivat ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna geenimuokkauksen kehittämisestä. Tutkijat kehittivät geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muuttaa hyvin tarkasti lisäämällä tai poistamalla siitä jaksoja.

Vuonna 2019 palkinto myönnettiin litiumioniakun kehittäjille. Sen saivat yhdysvaltalainen John B. Goodenough, brittiläinen M. Stanley Whittingham ja japanilainen Akira Yoshino.

.

Lue myös:

    Uusimmat