Koronarokote mahdollistaa myös monien muiden rokotteiden kehittämisen – miksei lääketieteellistä mullistusta palkittu Nobelilla?

Odotettu Nobel-palkintoviikko polkaistiin käyntiin, kun lääketieteen Nobel-palkinnon saaja julkistettiin. Ennakkosuosikkina pidetty koronarokote jäi ilman palkintoa. 

Voisiko lääketieteen Nobel-palkinto tulla jo lähitulevaisuudessa Suomeen? Katso tai kuuntele asiantuntijoiden arvio yllä olevalta videolta! 

Koronarokotteiden kehittäjiä pidettiin ennakkosuosikkina palkinnonsaajaksi, sillä tehokkaan rokotteen kehittäminen tapahtui ennätysajassa, ja koronarokotteilla on ollut merkittävä rooli taistelussa globaalia pandemiaa vastaan. 

Koronarokotteet merkittävä lääketieteellinen mullistus

Sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen sanovat, että kyseessä on merkittävä lääketieteellinen mullistus. 

– Tässä on kehitetty ihan uutta tekniikkaa. Sillä on erittäin suuret mahdollisuudet tuottaa uusia rokotteita myös sellaisille taudeille, joille meillä ei ole ollut aiemmin rokotteita.  

Esimerkkeinä tällaisista taudeista Salminen mainitsee C-hepatiitin ja HI-viruksen. 

Lisäksi koronarokote mahdollistaa myös jo olemassa olevien rokotteiden kehitystyön.

– Se on iso asia, eikä pelkästään koronan takia, Salminen kiteyttää. 

Tällä kertaa palkinto ei kuitenkaan osunut kohdalle, vaan palkinto myönnettiin lämpö- ja kosketusreseptoreiden löytäjille David Juliukselle ja Ardem Patapoutianille.

Lue lisää: Lääketieteen Nobel lämpö- ja kosketusreseptoreiden tutkijoille – uraauurtavaa tutkimusta aistien ja ympäristön suhteesta

Miksi koronarokotetta ei palkittu Nobelilla? 

Jo viime vuonna uumoiltiin, että koronavirukseen liittyvä tutkimus tuskin saa lääketiedepalkintoa, sillä kyseessä on tuore lääketieteellisen kekseliäisyyden tulos. 

Salmisen mukaan yllättävää olisi ollut, jos rokote olisi palkittu, sillä tavallisesti Nobel-palkintoa joudutaan odottamaan pitkään varsinaisen työn jälkeen. 

– Harvoin on annettu ihan äskettäin tehdylle keksinnölle tai ratkaisulle. 

Salminen uskoo, että koronarokotteen on mahdollista saada lääketieteen Nobel jo lähitulevaisuudessa, kenties jo 2–3 vuoden kuluttua. 

– Jos itse arvaisin, veikkaisin palkinnon saajaksi mRNA-teknologiaa. Se on niin uusi ja käänteentekevä, Salminen veikkaa. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lue myös: THL ja HUS: Rokottamattomilla ei asiaa pikkujouluihin – tällaiselta näyttää koronatalvi: "Toivoisin maajoukkuemeininkiä"

Rokotteella olisi voinut olla kaikki mahdollisuudet palkintoon

HUSin Asko Järvisen mukaan koronarokotteella olisi jo nyt ollut mahdollisuudet lääketiedepalkinnon saamiseen. 

Järvinen kuitenkin myöntää, että koronarokotteen osalta palkitsemisessa on omat haasteensa. Kehittäjiä on paljon, mistä kertoo pelkästään se, että koronarokotteita on useita kymmeniä kliinisissä tutkimuksissa.

– On myös erityyppistä teknologiaa: Kuka on se nimenomainen keksijä, Järvinen avaa problematiikkaa. 

Lue myös: Onko maskisuositus selkeä? THL:n Mika Salminen täräyttää selkeän nyrkkisäännön