Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävien lastensuojelukanteluiden määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Viime vuosikymmenen alkupuolella lastensuojelun kantelumäärät olivat reilussa sadassa kappaleeessa vuosittain. Viime vuonna määrä oli jo liki 400, ja tänäkin vuonna vireille on tullut jo parisataa kantelua.
Yhtenä järjestelmän ongelmana asiantuntija näkee sen, että perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi tehtävien suunnitelmien laiminlyönti on varsin yleistä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa arvioidaan, että tämä tulee sekä ihmillisesti että taloudellisesti kalliiksi.
Yleisimmin kantelun tekijä on lapsen vanhempi, mutta lasten itsensä tekemät kantelut ovat myös selvässä kasvussa.
– Lasten tekemiä kanteluja oli viime vuonna 70. Ne ovat nousseet ihan räjähdysmäisesti, toteaa esittelijäneuvos Tapio Räty, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
Lasten tekemien lastensuojelukanteluiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, sanoo Tapio Raty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
– Meillä on hyvin taitavia sosiaalityöntekijöitä, mutta joskus näkee, että ei ole selvää käsitystä siitä, mitä lainsäädäntö edellyttää, toteaa esittelijäneuvos Räty.
"Perheen jälleenyhdistämisvelvoite tunnetaan huonosti"
Asiantuntija on havainnut, että kentällä laiminlyödään yleisesti suunnitelmat siitä, miten lapsi pääsisi takaisin vanhempiensa luo.
– Laki sanoo, että kun lapsi otetaan huostaan, niin se perheen jälleenyhdistäminen pitäisi aloittaa. Eli suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, että miten huostaanotto voidaan lopettaa. Käytännössä sitä tehdään hyvin harvoin. Sosiaalityöntekijät eivät oikein tunne sitä, vaikka se on laissa säädetty nimenomainen velvollisuus. Tai sitten se tehdään huolimattomasti: todetaan vain, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä.
– Pitäisi miettiä, että mitä voidaan tehdä, että vanhemmat kuntoutuvat, lapset kuntoutuvat, ja minkälaista tukea pitäisi järjestää. Tähän hyvinvointialueiden pitäisi panostaa. Huostaanotot maksavat todella paljon. Kustannuksia voitaisiin saada pienemmäksi.
Johtaako suunnittelemattomuus siihen, että huostaanotot ovat pitkäaikaisia ja se ei ole lainsäätäjän tahtotila?
– Siihen se nimenomaan johtaa. Lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että huostaanotto on aina väliaikainen ja viranomaisen täytyy pitää pyrkiä eri keinoin huolehtia siitä, että huostaanotto voidaan lopettaa. Aina se ei ole mahdollista. Mutta perheiden jälleenyhdistämisen suunnittelun yksi tavoite on se, että miten tuetaan yhteydenpitoa.
"Jos ei tehdä mitään, huostaanotto jatkuu ja jatkuu"
Myös hyviä esimerkkejä löytyy.
– Olimme eräässä laitoksessa tarkastuksessa. Siellä hyvinvointialue suunnitteli jälleenyhdistämistä, niin että lapsi asui osan viikosta kotona ja kävi yöpymässä laitoksessa. Täten päästiin vaiheittain etenemään kohti maalia eli perheen jälleenyhdistämistä ja huostaanoton lopettamista.
Kuinka harvinaista tämä perheenyhdistäminen nykyään sitten on?
– Sellaisia lukuja ei ole kenelläkään. Mutta se tuntuma minulla on, että tämä perheen jälleenyhdistämisvelvoite tunnetaan huonosti.
Miten perheitä voidaan jälleenyhdistää, jos ei edes suunnitelmaa sen eteen tehdä?
– Se on juuri se pointti. Jos ei tehdä mitään, se huostaanotto jatkuu ja jatkuu, Räty toteaa.
Huostaanottoja puretaan harvoin. THL:n mukaan vuosikymmenen vaihteessa huostassa olleista alle 16-vuotiaista lapsista yli 90 % oli huostassa vielä kaksi vuotta myöhemmin.
Onko tämä kenenkään etu, että perheen jälleenyhdistämissuunnitelma jätetään tekemättä?
– Ei todellakaan.
"Positiivista on se, että ihmiset tulevat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja viranomaisen velvollisuuksista"
Millaisen kuvan tämä antaa lastensuojelusta perheille?
– Myöskään perheet eivät tiedä tästä velvollisuudesta. Perheet eivät ehkä osaa vaatia sitä. Mutta meille on nyt tullut kanteluita, joissa on moitittu hyvinvointialueita siitä, että näitä vanhemmuutta tukevia suunnitelmia ei ole tehtyä, ei ole aloitettu perheen jälleenyhdistämisen suunnittelua. Positiivista on se, että ihmiset tulevat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja viranomaisen velvollisuuksista.
Räty arvioi, että huostaanottojen määrää ja niiden kestoa voitaisiin vähentää huomattavasti, mikäli lakisääteiset jälleenyhdistämissuunnitelmat laadittaisiin ja kotiin tuotaviin palveluihin panostettaisiin. Tämä säästäisi myös rahaa muiden kärsimysten ohella.
Tapahtuuko tässä niin, että juuri sellaiset keinot, joilla kustannuksia voitaisiin säästää, niin niitä ei toteuteta?
– Vähän on sellainen tunne, että tyydytään siihen, että se huostaanottopäätös on tehty, maksetaan, mitä maksetaan. Sijaishuoltopaikat maksavat parista sadasta yli tonniin per päivä. Se on aika huima raha.
"Ehkä se katkeruus tulee siitä, että perheet kokee, että heitä ei oteta mukaan oman lapsensa arkeen"
MTV Uutiset on saanut lukuisia yhteydenottoja huostaanottojen kohteena olleilta perheiltä. Yhteydenotoista korostuvat epäreiluuden kokemukset ja viestintävaikeudet lastensuojelujärjestelmän kanssa.
Räty ymmärtää perheitä.
– Ehkä se katkeruus tulee siitä, että perheet kokee, että heitä ei oteta mukaan oman lapsensa arkeen ja siihen työhön mukaan riittävästi.
Räty: Lähetekaaokseen puututtava
Haastattelun lopuksi Räty kertoo lisää terveisiä hallitusneuvotteluihin.
– Erikoissairaanhoito on jumissa ja se on todella kallista. Voidaan puhua lähetekaaoksesta. Meidän pitäisi miettiä alkulähdettä eli perusterveydenhuoltoa terveysasemilla ja ennen kaikkea kouluissa. Pitäisi tehostaa alkujuurta, pitäisi olla tiimejä: lääkäri, sosiaalityöntekijä ja psykologi, jotka tekevät yhdessä työtä. Täten saataisiin lähetekaaosta purettua. Tässä on mahdollista saada isot säästöt.
