Keittiöremontin kustannuksiin vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä keittiöön valitaan. Uudenaikainen keittiö on parhaimmillaan toimivuuden unelma, mutta toimivuus myös maksaa.
Aluepäällikkö Vuokko Hannila (Domus Yhtiöt) luettelee suoralta kädeltä monia yksittäisiä kohteita, joilla remontoija voi pienentää tai suurentaa budjettiaan ratkaisevasti.
"Kokonaishintaan vaikuttavat monet asiat: ovimallit, työpöytätasojen materiaalit – massiivipuuta, kiveä vai laminaattia. Kodinkoneiden valinnat ratkaisevat paljon. Ovatko ne erillisiä vai integroidaanko ne ovilevyjen taakse? Puhumattakaan siitä, mitä on ovien takana: onko siellä tavallisia hyllyjä vai erilaisia laatikkomekanismeja, joita niitäkin voidaan varustaa erilaisilla lisävarusteilla? Sellaiset maksavat aina enemmän, mutta toisaalta ne myös tuovat todella paljon lisää toimivuutta", Hannila summaa.
Hannila neuvoo jakamaan keittiöremontin hinnan kahdellakymmenellä – niin monelle vuodelle keittiöremontin kulujen voidaan laskea jakautuvan.
Myös keittiön koko lisää hintaa, esimerkiksi erillinen saareke tuo aina lisäkustannuksia. Kustannuksiin on muistettava sisällyttää myös valaisimet, altaat ja muut oheismateriaalit – sekä tietenkin lattian, seinien ja katon uusiminen.
Heti kun remonttia aletaan suunnitella, on myös päätettävä siitä, kuka sen suorittaa. Esimerkiksi kalusteiden asennus on varsin suoraviivaista ja helppoa, mutta silti kannattaa miettiä vaihtoehtona sen antamista jollekin ulkopuoliselle – esimerkiksi kalustetoimittajan omille asentajille. On aina helpompaa asioida yhdellä luukulla, varsinkin jos myöhemmin paljastuu jotain reklamoitavaa. Työstä saa lisäksi tehdä verotuksessa kotitalousvähennyksen, joka on nykyään todella tuntuva rahasumma.
Sopimus on muistettava tehdä kirjallisena, täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti: milloin työ aloitetaan, milloin sen on oltava viimeistään valmis ja mitä se pitää sisällään. Kuka huolehtii jätteiden kuljettamisesta kaatopaikalle ja maksaa siihen liittyvät maksut – entä mitä tapahtuu, jos työ tai maksu viivästyy?
Vähänkään rakentamista harrastaneelle keittiökaapistojen asentaminen on varsin helppo työ, jossa onnistumisen mahdollisuudet ovat huolellisesti tehden oikein hyvät. Ennakkosuunnittelua tarvitaan aina: ohjeet on kaivettava paketeista ja tutustuttava niihin perusteellisesti ennen ensimmäisenkään apuviivan vetämistä seinään.
Remontti-Reiska neuvoo suunnittelemaan ja suorittamaan työn kokonaisuutena, ylhäältä alaspäin. Ensin katto, sitten seinät ja lopuksi lattia. Erityisesti on muistettava mitata ja tutkia alakaapistojen paikka ja korkeus silloin, kun niiden alle tuleva lattiapinnoite on jo paikallaan. Vasta lattian ollessa valmis mitataan sille asennettavien koneiden korkeudet ja sen mukaan alakaappien ja työtasojen korkeudet ja paikat.
Alakaapistojen asennuksessa on tärkeintä pitää huoli siitä, että ne ovat varmasti vaakasuorassa niin leveys- kuin syvyyssuunnassa – niiden päällehän tulevat työtasot. Onneksi tämän saavuttaminen on nykyisin huomattavan helppoa erilaisten säätöjalkojen ansiosta. Ja vanha kunnon vatupassi (mielellään parikin, lyhyt ja pitkä) on edelleen kalusteasentajan paras kamu! Vaikka yläkaapit ovatkin matalampia eikä niiden päälle tule työtasoja, myös ne on saatava yhtä vaakasuoraan kuin alakaapit.
Reiska laittaa ensin yleensä alakaapit sivuseinistään yhteen nippuun – harvakierteiset 28 mm ruuvit ovat tässä omiaan. Allaskaapeissa tarkastetaan ja mitoitetaan huolellisesti erilaisten putkien paikat. Tässä keittiössä takana oli tiiliseinä, joten sekä ylä- että alakaapit kiinnitettiin poravasaralla kiinnityslistan läpi alla olevaan tiiliseinään 8 mm propulla ja ruuveilla tai lyöntitulpalla. Kun alakaapit ovat kiinni seinissä, pöytälevyt kiinnitetään niihin altapäin ruuvaamalla.
Jos kylmäkalusteet sijoitetaan kaappeihin, kaappien mitat on tarkastettava huolellisesti. Isojen kylmäkalusteiden on sovittava niihin siten, että niin ylös, alas kuin taaksekin jää riittävä tila ilman kiertää.
Kosteusrakentamisessa on muistettava noudattaa C2-määräyksiä. Monella asentajalla näkyy vieläkin elävän sitkeästi sellainen käsitys, että allastus pitäisi tehdä vain astianpesukoneen alle. Tämä on väärin. C2-ohjeistuksessa todetaan, että kaikkien vettä käyttävien tai muodostavien laitteiden alle on järjestettävä viemäröinti, allastus tai kosteusvahti, jonka avulla mahdollinen vuoto havaitaan välittömästi ja estetään sen pääseminen seinän ja lattian väliin. Siksi allaskaapin, astianpesukoneen, kylmäkaappien sekä viinikaapin alle asennettiin muovinen kaukalo, joka kitattiin tiiviisti kiinni putkiin. Tällä tavalla mahdollinen vuotovesi tulee kaapin alta suoraan lattialle, jolloin se on helppo havaita tuoreeltaan ja ongelma voidaan korjata ennen vahingon laajenemista.
Kun kaappien rungot on kiinnitetty, työtasot asennettu ja tiskipöydän levy upotettu reikäänsä, laatikot ja hyllyt pannaan paikoilleen. Laatikoihin kiinnitetään päätysarjat ja kaappeihin ovet. Kun ovet on kiinnitetty, asennetaan niihin vielä vetimet.... ja ei kun kahvin keittoon.
(JKA 15.9.2006)