Kehitysmaat uhkaavat jäädä finanssikriisin maksumiehiksi

Talouskriisi kärjistää myös kehitysmaiden kurjuutta. Vuoden sisällä aliravittujen ihmisten määrä on noussut yli sadalla miljoonalla ja YK:n ruoka-apuohjelma WFP arvioi, että finanssikriisin johdosta joutuvansa ruokkimaan ensi vuonna kolmanneksen enemmän ihmisiä kuin tänä vuonna.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) kehityspoliittisen sihteerin Tytti Nahin mukaan teollisuusmaissa pitäisi muistaa, että finanssikriisi on niiden itsensä aiheuttama.

- Kehitysmaat eivät saaneet tätä tilannetta aikaiseksi, eivätkä he saisi olla maksumiehiä, Nahi toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.

Finanssikriisi näkyy Nahin mukaan kehitysmaissa hyvin monella tavalla.

- Nyt lainahanat on jo menneet kiinni, kehitysmaita pidetään tällaisina korkean riskin kohteina, vienti ei vedä ja suuri huoli on myös siitä, miten käy nyt ilmastopolitiikan. Jos se löyhenee, niin kehitysmaat kärsivät eniten, Nahi arvioi.

Isossa ratkaisuasemassa on Nahin mukaan kehittyneiden maiden maahanmuuttoasenteet ja -politiikka. Myöskään kehitysyhteistyöstä ei olisi varaa tinkiä.

YK kokoontui viime viikolla Qatariin keskustelemaan kehitysmaiden tilanteesta, kuten näiden rahoituksesta. Kokouksessa puitiin erityisesti velkaongelman ratkaisua. Tätä ei kuitenkaan vielä syntynyt. Nahin mukaan ratkaisun löytymistä jarrutti ennen muuta Yhdysvallat.

- YK.n järjestelmän vastustus on kokonaisuudessaan siellä aika kovaa ja mieluummin pidettäisiin päätökset pikku maaryhmissä ja ehkä maailmanpankissa sekä kansainvälisessä valuuttarahastossa, jota Yhdysvallat johtaa ja vallitsee, hän arvioi.

Kehitysmaiden velkaongelmia on puitu jo 80-luvulta lähtien melko heikoin tuloksin. Nahi peräänkuuluttaakin jämerämpiä toimia ongelman ratkaisemiseksi. Nahin mukaan osa ongelmaa on siinä, ketkä velkaongelmia ovat ratkomassa.

- Tarvittaisiin reilumpi tapa sovitella velkaa. Se ei ole oikein, että tällä hetkellä suurimmat velkojat on myös sovittelijoita.

Lue myös:

    Uusimmat