”Käy tarvittaessa vaikka netissä googlettamassa” – poliisi listaa, kuinka tunnistaa nettihuijaus

Poliisi julkaisi uudelleen rikoskomisario Jyrki Ahon kolumnin vuodelta 2014 muistuttaakseen nettihuijareiden moninaisista tavoista saada suomalaisia ansaan.

Tavallisesti huijareiden suurin motiivi on raha. Huijauksen uhreiksi joutuneilta anastetaan muun muassa henkilö- ja maksutietoja, joiden takaisin saanti on poliisin kokemuksien mukaan vaikeaa tai peräti mahdotonta. Huijatuksi tulemiselta voi suojautua ainoastaan järjenkäytöllä.

– Ehdottomasti paras tapa välttää joutumasta rikoksen uhriksi on järjen käyttö. Itseltä kannattaa aina kysyä sitä, että kuulostaako tarjous liian hyvältä ollakseen totta, Aho kirjoittaa.

Huijarit käyttävät hyväksi ostajan kiihkeää kiinnostusta.

– Usein luodaan mielikuva kiireestä jollakin verukkeella. Varsinkin jos hinta on "edullinen", ostotapahtuma pyritään turvaamaan maksamalla pikimmiten myyjän tilille osa tai jopa koko kauppasumma, vaikka ostettavasta tuotteesta ei olisi nähty muuta kuin valokuva netissä.

Yleisiä ovat myös tilanteet, joissa huijariostaja katoaa saatuaan esimerkiksi ”ostamansa” auton alleen. Yhteystiedot kuitenkin lakkaavat nopeasti toimimasta, eikä maksua ostoksesta koskaan tule perille. Huijatuksi tullut myyjä menettää tavaransa, eikä välttämättä koskaan enää näe sitä tai huijariksi paljastunutta ostajaa.

Aho varoittaa myös petollisista ovelta ovelle kiertävistä huijareista, joiden kohdalla on ”parempi kysyä kuin katua”.

– Asioiden oikeellisuuden varmistaminen ei ole ilkeämielisyyttä. On parempi kysyä kuin katua. Huijarit voivat olla suustaan sukkelia, mutta kiinnijäämisen riski voi laittaa huijareiden jalat liikkeelle eikä vahinko pääse realisoitumaan.

– Huijatuksi tuleminen voi viedä varoja tai aiheuttaa sydänsuruja. Ole terveellä tavalla epäilevä. Älä toimi kiireessä. Käy tarvittaessa vaikka netissä googlettamassa, onko joku rikoksen uhri jo kertonut vastaavasta asiasta tarinansa. Niitä valitettavasti riittää.

***