Toivottavasti Tampereen ratikkahanke ei paisu miljardihankkeeksi, kuten on käynyt Espoon länsimetrolle, pohtii Tampereen kaupunginvaltuutettu Mikko Alatalo, joka on myös keskustan kansanedustaja ja liikennevaliokunnan jäsen.
Raitiovaunuhanketta valtuustossa vastustanut Alatalo sanoo pelkäävänsä ratikkahankkeen kustannusten paisumista.
– Jo nyt ratikan kustannusarvio on noussut kymmeniä miljoonia siitä, mikä alun perin asetettiin katoksi, Alatalo huokaa.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti eilen, että Tampereelle rakennetaan raitiotie. Työt alkavat ensi vuonna ja liikenne käynnistyisi vuonna 2020. Raitiotien kokonaiskustannuksiksi on arvioitu reilut 280 miljoonaa euroa.
Alatalon mukaan oikea arvioitu summa on 460 miljoonaa euroa, kun kaikki oheisrakentamiset lasketaan mukaan.
"Moni on sanonut, ettei enää senttiäkään"
Ratikkahanke on alusta asti ollut Alatalolle enemmän pragmaattinen kysymys, ei ideologinen, kuten monelle. Hän on ratikan sijaan kannattanut Bus Rapid Transitin eli BRT:n rakentamista. BRT tarkoittaa sähköllä tai kaasulla kulkevia busseja, joita on käytössä jo kahdessasadassa maailman kaupungissa.
– Niillä olisi ihan järkevästi voitu hoitaa tämä liikenne, ei olisi tarvinnut myllätä koko kaupunkia. Nyt se tosin on liian myöhäistä, Alatalo sanoo.
Ratikka on tarkoitus rakentaa suurilta osin lainarahalla. Alatalo muistuttaa, että nyt laina on halpaa, mutta korkojen pysymisestä ennallaan ei ole takuita.
Raiteiden hinta yksin Hervannasta keskustaan on 239 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 71 miljoonaa euroa.
Keskustasta Lielahteen menevä raitiotien lisäosuus on rahoituksen osalta vielä täysin avoin. Sen arvioitu hintalappu on 44 miljoonaa, johon kaupunki haluaa lisätukea.
– Olen jutellut monien kansanedustajien ja ministereiden kanssa ja kaikki ovat sanoneet, että ei enää senttiäkään Tampereen raitiotielle, Alatalo sanoo.
"Kivijalkakaupat kuolevat"
Ratikan rakentaminen kestää näillä näkymin kolmisen vuotta. Työmaa on valtava.
– Kolmen vuoden aikana keskustan kauppiaat tulevat olemaan todella vaikeuksissa. Pelkona on tietenkin, että kaupat kuolevat keskustassa, koska ihmiset eivät pääse näiden valtavien työmaiden takia sinne kauppoihin. Tampereen keskusta on vaarassa tyhjentyä ja muuttua ravintolakaduksi, Alatalo maalailee.
Raitioteiden rakentamisen takia Tampereen keskustan katuja joudutaan avaamaan Alatalon mukaan kahden metrin syvyyteen. Hän laskeskelee, että siltoja joudutaan remontin yhteydessä rakentamaan kymmenkunta, lisäksi Hämeensiltaa joudutaan vahvistamaan ja Itsenäisyyskadun tunneli kaivamaan syvälle kuoppaan.
– Jokainen veronmaksaja maksaa kaupungin kulujen muodossa näitä tietyökuluja ja katujenhoitokuluja.
Alatalo on huolissaan myös siitä, että hänen mukaansa 80 prosenttia tamperelaisista veronmaksajista ei hyödy tulevasta ratikasta mitenkään, koska kyseessä on vain kapea kaistale Hervannasta Tampereelle.
– Kaiken huippu on se, että nyt joudutaan pakottamaan ihmiset sinne ratikan varteen. Ensin tullaan laitakaupungilta bussilla ratikan varteen, jos sitten haluaa mennä vaikka toiseen kaupunginosaan, täytyy ratikasta hypätä jälleen bussiin. Eihän tässä ole mitään järkeä!
"Onko joku saanut etuja?"
Alatalo kertoo, että häneltä on kysytty, liittyykö ratikkahankkeeseen epäeettistä vaikuttamista Tampereella.
Tällä hän tarkoittaa yksityisten yritysten etujen menemistä kaupungin ja veronmaksajien etujen edelle.
– Mä olen sanonut, että minun mielestäni meillä Tampereella ei näin kai ole kuitenkaan. Esimerkiksi Vantaalla näin kävi, ja nyt ollaan raastuvassa. Toivon mukaan ainakaan näin ei Tampereella ole, Alatalo painottaa.
Alatalo kuitenkin muistuttaa, että Tampereella ratikkahankkeen yhteydessä kyseessä ovat myös suuret yksityiset intressit, kuten talojen rakentaminen ratikkalinjan varteen.
– Toivon, että ratikkahanke kokonaisuudessaan on läpinäkyvä, ja että me valtuutetut ja kuntalaiset tiedämme, missä raha kulkee, Alatalo sanoo.
*Alatalon mainitsemia lukuja täsmennetty klo 16:15.