MTV Uutiset kävi moikkaamassa Maajussille morsian -ohjelmaan osallistuvaa Villeä Fuengirolassa, Espanjassa. Ville kertoi arjestaan ja esitteli kaksi lempipaikkaansa.
Maajussille morsian -ohjelman tulevalla, 18. kaudella on mukana 58-vuotias Ville, joka on asunut Espanjan Fuengirolassa talvisin jo 11 vuotta. Hän tuli Espanjaan ensimmäisen kerran talvikaudella 2013–2014.
– Tulin muutamaksi kuukaudeksi, mutta sittemmin ajat ovat vähän pidentyneet, minkä olen täällä talvisin viettänyt. Äitini ja siskoni puhuivat aina valtavasti, että ”sitten eläkkeellä lähdetään Espanjaan”. Ajattelin, että miksei voisi lähteä aikaisemminkin. Sitten yksi kaverini alkoi houkutella minua tänne, Ville kertoo MTV Uutisille Fuengirolan kodissaan.
Hän tuottaa oliiviöljyä paikallisen osuuskunnan kanssa, mutta tekee myös tuotesuunnittelua ja muotoilua sekä musiikkialan töitä. Espanjaan muuttopäätöstä helpotti se, että Ville pystyy tekemään töitänsä paljon etänä.
Hänen arjen aikataulunsa menee pitkälti oliiviöljyn sadonkorjuun mukaan. Hän käy Fuengirolasta noin 300 kilometrin päässä sijaitsevalla Almodóvar del Campon oliiviöljytilalla toisinaan useita kertoja viikossa.
– Kun Suomessa on pahin kaamos ja pimeää, niin loka-marraskuussa alkaa täällä sadonkorjuu. Oliiviöljyn tuotanto, pullotus ja pakkaus menevät tammi-helmikuulle. Helmi-maaliskuussa voi sitten lähteä Suomeen, Ville selventää.
Hän asuu monen suomalaisen tuntemalla ja asuttamalla Los Pacosin alueella. Tosin hänen kerrostalossaan on 16 asuntoa, joissa vain kahdessa asuu suomalaisia.
– Ihan on espanjalaisia naapureita, että ei täällä nyt ihan pelkästään missään ”suomalaisgetossa” olla. Tästä on vähän yli kilometri merenrantaan. Kävelen usein aamuisin rantaan kahville, ja siitä päiväni alkaa.
Rantakahvilassa Villeä odottaa usein tuttu suomalaisporukka.
– Lähinnä siinä on miehiä, joskus joidenkin rouvatkin ovat mukana. Siinä istuskellaan yleensä tunti, ja aurinko on vähän jo noussut. Juodaan kahvia ja jutellaan mitä milloinkin: päivän politiikkaa tai muita kuulumisia.
Sen jälkeen Ville kävelee takaisin kotiin, syö aamiaisen ja alkaa tehdä töitä.
Toinen Villelle rakas paikka Aurinkorannikolla on näköalapaikka Fuengirolan kupeessa Benalmádenassa, missä on buddhalainen temppeli.
– Siellä on meditaatioon sopiva kallionkolokin, missä voi istuskella, rauhoittua ja hiljentyä. Sieltä on hienot maisemat, kun se on vähän tuolla ylempänä. Sieltä näkyy koko Fuengirola ja myös Marbellaan päin. Sieltä näkyy kirkkaalla säällä myös Marokon vuoret, Ville kertoo.
Erot espanjalaisten ja suomalaisten välillä
Ville ei koe vuosien aikana oppineensa espanjaa kovin paljon, mutta ravintolassa ruoan tilaaminen kyllä luonnistuu. Hän kuvailee kielipäänsä olleen huono aina.
– Englannilla pärjää aika hyvin, ja työkuvioissa on ollut hieno sattuma, että osuuskunnan toimitusjohtaja, jonka kanssa eniten teen töitä, puhuu ihan hyvää englantia. Olen pärjännyt sillä. Minulla on täällä assistenttina Sanna, joka puhuu täydellistä espanjaa, Ville selventää.
Villen arki Espanjassa ei loppupeleissä juurikaan eroa hänen arjestaan Suomessa.
– Herään ihan samalla tavalla kuin Suomessa ja teen aamiaista, avaan tietokoneen ja teen töitä, iltapäivällä käyn kaupassa ja teen ruokaa. Ihan samoja asioita kuin Suomessa. Toki täällä talvella on erona se, ettei tarvitse miettiä, mitkä kengät laittaa jalkaan, vaan voi lähteä liikenteeseen kesäkengissä. Jäätä ja lunta ei kadulla ole eikä auton ikkunoita tarvitse skrapata.
– Ehkä rytmi on kuitenkin vähän rennompi. Suomessakin ihmiset ovat kesällä rennompia, niin täällä on Suomen kesäfiilis vähän läpi vuoden, Ville pohtii.
Ville toivoisi, että suomalaiset omaksuivat espanjalaisilta ainakin sen, että kaikkia ihmisiä tervehditään.
– Kun menee Suomessa hissiin, niin ihmiset kääntyvät ympäri, ja bussipysäkillä otetaan kolmen metrin välimatka. Täällä kaikki tervehtivät koko ajan, ja se kuuluu asiaan. Heti, kun Skandinaviasta tullaan tänne etelämpään, niin se muuttuu. Jo Saksassa ihmiset tervehtivät, Ville kertaa kokemuksiaan.
Olisi espanjalaisilla Villen mielestä myös opittavaa suomalaisilta, sillä jos espanjalainen myöhästyy sovitusta tapaamisesta 15 minuuttia, niin hän tuskin vaivautuu asiasta edes ilmoittamaan.
– Puolen tunnin myöhästymisestä hän ehkä lähettää jo viestin, että on ”vähän myöhässä”. Tunnin myöhästymisestä jo ilmoitetaan. Olen sellainen ihminen, että olen aina vähän ennen tapaamisaikaa paikalla, kuten suomalaiset yleensä. Myöhästelyyn suhtautuminen muuttuu mitä pohjoisemmaksi Espanjaa mennään. Esimerkiksi Kastilia-La Manchassa, missä tuotan oliiviöljyäni, on ihan erilainen toimintakulttuuri. Jos laitan Miguelille viestin, niin se on tunti tai kaksi, kun hän on jo selvittänyt asian.
Rentoudessa ei ole Villen mielestä mitään pahaa, mutta siihen pitää suhtautua eri tavalla ja varata asioille enemmän aikaa.
Opit parisuhteista
Villellä on ollut elämänsä aikana muutamia pidempiä, useamman vuoden kestäneitä avoliittoja. Hän on ollut sinkkuna jo jokusen vuoden, eikä ole välttämättä edes hirveästi kaivannut parisuhdetta.
– En ole Tinderissäkään ollut ikinä. Se ei ole minun juttuni. Nyt lähdin kuitenkin tähän [Maajussille morsiameen]. Ehkä tämä on minun tapani, että jos jotakin tehdään, niin tehdään kunnolla, Ville naureskelee.
Nyt hän haluaisi löytää ihmisen, jonka kanssa olisi aito sielunkumppanuus ja tämä olisi tyylillisesti, elämänarvoiltaan ja odotuksiltaan samoilla linjoilla kuin hän.
– Kumppanin pitäisi olla maailman paras kaveri. Yhdessä tehdään ja jaetaan kaikki. Mitään salaisuuksia ei kumppanin ja sinun välilläsi saa olla. Voi heittäytyä avoimesti toisen kanssa kumppanuuteen. Arvostan myös sitä, että toiselle ihmiselle täytyy antaa samalla vapaus. Isäni sanoi hyvin: ”Jos haluat pitää hänet, niin anna hänen mennä”.
Ville toivoo, etteivät hänen tulevan kumppaninsa elämänarvot ole liian pinnalliset, vaan tästä löytyy hengellisyyttä ja syvällisyyttä.
– Pitäisi olla toinenkin, vähän syvempi taso, että elämää osaisi katsoa toisestakin perspektiivistä. En pidä tupakoinnista ja alkoholin kanssakin pitäisi pysyä kohtuudessa. Ne eivät ole mitenkään vahvasti enää omassa elämässäni mukana. Terveet elämäntavat ovat kivat.
Parisuhteistaan Ville on oppinut sen, ettei toista voi muuttaa, vaikkei pitäisi jostakin hänen ominaisuudestaan. On kunkin oma päätös, muuttaako itseään vai ei.
– Täytyy itse arvioida se, onko toisessa sellaisia piirteitä, joiden kanssa ei kerta kaikkiaan voi olla vai onko niitä ihania ja mukavia piirteitä enemmän, Ville summaa.