Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta.
Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli vuonna 2016 kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.
Epäiltyjen petosrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt, kun verrataan viime vuotta kuluvaan vuoteen. Merkittävää vähenemistä vuoden 2016 tasosta on tänä vuonna havaittu maksuvälinepetoksissa.
Vähenemiseen ovat katsauksen mukaan vaikuttaneet osaltaan poliisin muutokset rikosilmoitusten kirjaamisessa. Neuvoston asettama asiantuntijaryhmä arvioi, että myös tietoisuuden kasvamisella ja viranomaisten onnistuneella puuttumisella rikollisuuteen on ollut vaikutusta.
Esimerkiksi valepoliisit huijaavat iäkkäitä
Erityisesti valepoliiseina esiintyneet rikolliset ovat huijanneet iäkkäiden uhrien henkilö- ja tilitietoja.
Seniorit ovat neuvoston mukaan petosten uhreina haavoittuvia. Marraskuussa poliisi oli kirjannut kuluvan vuoden ajalta yli 800 ilmoitusta valepoliisitapauksista. Kyse on usein henkilö-, pankki- ja luottokorttitietojen kalastelua tai ikääntyneelle tarpeettoman tai ylihintaisen tuotteen myymisestä.
Uhreille on esitetty esimerkiksi tarinoita heidän rahojaan tavoittelevista rikollisista, joiden takia poliisina esiintyvän henkilön pitäisi päästä käsiksi uhrin pankkitiliin.
Työryhmän mukaan senioreiden ja heidän läheistensä ohjeistaminen petosyritysten tunnistamiseksi ja niissä toimimiseksi olisikin tärkeää.
Suuri osa lievistä tapauksista jää piiloon
Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon. Myyntipetosten kohteeksi joutuu tavallisia netissä kauppaa käyviä ihmisiä.
Työryhmä tutki myös uhrien kokemuksia petosrikollisuudesta muun muassa Rovaniemellä ja Tampereella asukkaille tehdyillä turvallisuuskyselyillä. Kyselyihin vastanneista runsaat 15 prosenttia oli joutunut yhden tai useamman petostyypin uhriksi.
Niistä vastaajista, jotka epäilivät tai tiesivät joutuneensa petoksen uhriksi, vain 42 prosenttia kertoi tehneensä asiasta rikosilmoituksen poliisille.
Noin viidennes jätti rikosilmoituksen tekemättä, koska ei uskonut siitä olevan mitään hyötyä. Kymmenes jätti ilmoituksen tekemättä, koska koki rikosvahingon niin pieneksi. Vain prosentti vastaajista ei tehnyt ilmoitusta siksi, että heitä nolotti joutua petoksen uhriksi.
Neuvosto muistuttaa, että jos epäilee joutuneensa petoksen tai sen yrityksen kohteeksi, kannattaa siitä ilmoittaa poliisille tai kuluttajaviranomaiselle, sillä kaikki tieto petoksista ja huijauksista on hyödyllistä niiden torjumiseksi.