Yli 80 prosenttia suomalaisista on saanut huijauspuheluita tai -viestejä, useimmat monia kertoja. Identiteettivarkauden kohteeksi on joutunut joka kymmenes suomalainen. Heistä 13 prosenttia on menettänyt henkilötietonsa rikollisille. Taloudelliset menetykset voivat olla tuhansia euroja.
Tiedot selviävät identiteetti- ja petosrikoksia koskevasta kyselytutkimuksesta, jonka toteutti nettipetosten ennaltaehkäisyyn erikoistunut vakuutuspalveluyritys Mysafety. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista.
– Huijarit ovat ammattirikollisia. He tietävät, mitä tekevät, ja huijaukset ovat manipulatiivisia ja hyvin uskottavia, maajohtaja Johanna Abgottspon Mysafetylta kertoo.
Uhreja lähestytään niin sähköpostitse, puhelimitse, tekstiviestitse kuin somen kautta. Tekijät saattavat esimerkiksi esiintyä jonakin viranomaistahona, lähettää väärennettyjä laskuja tai houkutella klikkaamaan tietojenkalastelusivustolle vievää linkkiä.
– Nyt on yleistynyt tällainen, että tarjotaan remontteja vanhuksille ja seniori-ikäisille ja sitä kautta yritetään päästä käsiksi henkilön taloustietoihin, toiminnanjohtaja Maarit Kuikka Senioriliitosta kertoo.
"Tekijöitä ei tunnuta saavan vastuuseen"
Abgottspon kertoo, että tyypillisesti rikolliset ostavat uhrinsa henkilötiedoilla palveluita tai tuotteita.
– Tietoomme on tullut myös tapauksia, joissa uhrin nimiin on pystytty ottamaan lainaa tai tekemään isompiakin hankintoja, Abgottspon lisää.
Noin joka viides tutkimukseen osallistuneista identiteettivarkauden uhreista oli menettänyt rikoksen yhteydessä rahaa. Tyypillisesti taloudellista menetystä kertyi noin 5 000–10 000 euroa.
Senioriliiton Kuikka kertoo, että erilaisissa romanssihuijauksissa saatetaan puhua kymmenistätuhansista euroista tai jopa suuremmista summista.
– Ajallinen haitta on myös merkittävä. Uhrit kertovat, että tilanteiden selvittämiseen menee useita päiviä, Abgottspon huomauttaa.
Tosin huijauksen paljastuttua vain 20 prosenttia identiteettirikosten uhreista ottaa yhteyttä poliisiin, 12 prosenttia pankkiin ja seitsemän prosenttia muihin viranomaisiin.
– Raportointi-intoa voi heikentää yleinen toivottomuus tätä rikosmuotoa kohtaan sekä se, että rikoksen tekijöitä ei tunnuta saavan vastuuseen näistä teoista. 14 prosenttia uhreista kertoi tietävänsä, että rikoksen tekijä on jäänyt kiinni, Abgottspon sanoo.
11:21