Presidenttipelissä eivät vaikuta vain arvot ja vaaliteesit – ihmiset valitsevat johtajan pikemminkin biologisin ja sosiaalisin perustein.
Jälleen on aika valita Suomen tasavallan presidentti. Pestiä hakevat kuusi miestä ja kaksi naista. Varsinaisia Paavoja on kolme, yksi isosti jytkyilevä Timo, rullaluisteleva Sauli (ei se Lambertin heila) sekä vihreä Pekka. Naisia edustavat kovaa kävelevä Sari ja ruotsia hyvin taitava Eva. Kaikilla heillä on kova hinku päästä Halosen paikalle, mutta miten moiseen pestiin sitten parhaiten pääsee?
Kasvoilla on merkitystä
Yleinen olettamus on, että puolue, politiikka ja vaaliteesit ratkaisevat ihmisten äänestyskäyttäytymisen, mutta onko asia sittenkään niin? Tutkijat Thornhill ja Gangestad totesivat vuonna 1999, että ihmiset valitsevat johtajan biologisin ja sosiaalisin perustein. Tutkimusten mukaan ihmiset mieltävät henkilön kauneuden tai komeuden samaksi kuin laatu.
Kasvonpiirteiden merkitys äänestyskäyttäytymisessä havaittiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa Kennedyn ja Nixonin välisessä kamppailussa. Ihmiset, jotka näkivät Kennedyn television välityksellä, olivat varmoja siitä, että Kennedy voittaa vaalit. Vastaavasti radiosta vaalitaistelua kuunnelleet ihmiset olivat täysin varmoja siitä, että Nixon voittaa vaalit. Kennedyhän nuo vaalit sitten voitti, mutta Nixonkin pääsi myöhemmin nauttimaan vallasta ja skandaaleista.
Ulkoinen viehättävyys on yksi niistä ominaisuuksista, joita johtajilta vaaditaan. Useat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että ihmiset yhdistävät kasvot persoonallisuuteen. On myös selvää näyttöä siitä, että kauniita ihmisiä valitaan vaativiin ja kovapalkkaisiin työtehtäviin enemmän kuin vähemmän kauniita ihmisiä.
Tutkimuksissa on tullut esille, että varsinkin epävarmat äänestäjät äänestävät henkilöä pitkälti kasvokuvan perusteella. He valitsevat luettelosta kasvot, jotka viehättävät heitä eniten. Puolueella ja aatteella on tällaiselle äänestäjälle itse asiassa hyvin vähän merkitystä.
Tutkijat Budesheim ja Depaola havaitsivat vuonna 1994, että viehättävät poliitikot nähdään huomattavasti positiivisemmin kuin vähemmän kauniit poliitikot. Kasvojen dominoivat piirteet vaikuttavat myös ihmisten mielikuvaan äänestettävästä henkilöstä. Testosteroni on aktivointia, itseluottamusta ja itsetietoisuutta lisäävä hormoni. Testosteroni saa ihmisen janoamaan valtaa. Nuo ovat ominaisuuksia, joita johtajalla on hyvä olla. Maskuliinisilla kasvoilla on kuitenkin varjopuolensa. Dominoivan ominaisuuden lisäksi ihmiset pitävät perin maskuliinista henkilöä hiukan epärehellisenä.
Liverpoolin yliopistossa vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa tulikin ilmi, että kasvojen maskuliinisuus vaikuttaa ihmisten käsityksiin kahdella eri tavalla. Mikäli kyseessä on sotatilanne, ihmiset kokevat, että johtajiksi tarvitaan todella voimakkaita persoonia. Silloin ehdokkaan maskuliinisuus nähdään hyvänä ominaisuutena. Vastaavasti rauhan aikana ihmiset arvostavat feminiinisempiä piirteitä.
Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisena uhkana äänestäjät kokevat itäisen naapurimaamme nykyisen tilanteen. Mikäli Venäjä nähdään nykyisine asevarusteluineen ja mellakoineen jonkinlaisena uhkana, on Liverpoolin yliopiston tutkimuksen perusteella luultavaa, että presidentin linnaan tullaan valitsemaan henkilö, joilla on dominoivat kasvonpiirteet. Mikäli nykyinen maailmantilanne taas nähdään rauhallisena, ovat feministiset piirteet omaavat hakijat vahvoilla.
Piipittämällä ei pitkälle pötkitä
Surawski ja Ossoff havaitsivat vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa, että miellyttävä äänenlaatu kiehtoo äänestäjiä. Moinen näkyi myös äänestyskäyttäytymisessä. Miellyttävältä kuulostavat poliitikot saivat rutkasti enemmän ääniä kuin muut ehdokkaat.
Tutkijat Gregory ja Gallagher analysoivat vuosina 1960–2000 Yhdysvaltojen presidenttivaalien ehdokkaiden äänen syvyyden sekä saatujen äänimäärien lukumäärän. Gregory ja Gallagher saivat selville, että bassoäänellä sai enemmän ääniä kuin korkealla äänialalla. Muutkin tutkimukset osoittavat sen, että sekä miehet että naiset pitävät miehen matalaa ääntä kaikkein viehättävimpänä.
Kanadalainen tutkimusryhmä suoritti vuonna 2011 kaksi erillistä tutkimusta, joiden tarkoituksena oli selvittää, onko miehen äänen korkeudella todellakin merkitystä ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Tutkijoiden mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että miesten matala ääni puree vaalitenteissä paremmin kuin korkea ääni. Eli matalan äänialan omaava mies on äänestyksessä vahvoilla. Valitettavasti tutkimus ei selvittänyt äänenlaadun merkitystä naisten saamiin ääniin.
Presidentinvaalit 2012 – Vaalikone
Teksti: Kari Heusala
Kuvat: Lehtikuva, GettyImages.