Presidenttipelissä eivät vaikuta vain arvot ja vaaliteesit – ihmiset valitsevat johtajan pikemminkin biologisin ja sosiaalisin perustein.
Jälleen on aika valita Suomen tasavallan presidentti. Pestiä hakevat kuusi miestä ja kaksi naista. Varsinaisia Paavoja on kolme, yksi isosti jytkyilevä Timo, rullaluisteleva Sauli (ei se Lambertin heila) sekä vihreä Pekka. Naisia edustavat kovaa kävelevä Sari ja ruotsia hyvin taitava Eva. Kaikilla heillä on kova hinku päästä Halosen paikalle, mutta miten moiseen pestiin sitten parhaiten pääsee?
Kasvoilla on merkitystä
Yleinen olettamus on, että puolue, politiikka ja vaaliteesit ratkaisevat ihmisten äänestyskäyttäytymisen, mutta onko asia sittenkään niin? Tutkijat Thornhill ja Gangestad totesivat vuonna 1999, että ihmiset valitsevat johtajan biologisin ja sosiaalisin perustein. Tutkimusten mukaan ihmiset mieltävät henkilön kauneuden tai komeuden samaksi kuin laatu.
Kasvonpiirteiden merkitys äänestyskäyttäytymisessä havaittiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa Kennedyn ja Nixonin välisessä kamppailussa. Ihmiset, jotka näkivät Kennedyn television välityksellä, olivat varmoja siitä, että Kennedy voittaa vaalit. Vastaavasti radiosta vaalitaistelua kuunnelleet ihmiset olivat täysin varmoja siitä, että Nixon voittaa vaalit. Kennedyhän nuo vaalit sitten voitti, mutta Nixonkin pääsi myöhemmin nauttimaan vallasta ja skandaaleista.
