Olen Kari Kärkkäinen, 38- vuotias kolmannen kauden kansanedustaja Varkaudesta.
Tavoitteenani on nostaa Kristillisdemokraatit kaupunkimme suurimmaksi puolueeksi syksyn kunnnallisvaaleissa. Aiomme voittaa vaalit laajalla ehdokasasettelulla ja luovalla kampanjoinnilla. Nousimme vuonna 2000 vasemmistolaisen Varkauden toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Tällä hetkellä paikkamäärämme on 8. Lokakuun kuntavaaleissa päätimme saavuttaa vähintään 12 paikkaa ja ohittaa SDP:n.
Paikallisella tasolla tärkeimpiä vaaliteemoja ovat mielestäni politiikan puhdistaminen, terveyspalveluiden turvaaminen ja talous.
Pätevyys voittaa puolueen jäsenkirjan. Kristillisdemokraatit eivät kahlitse valtuutettujaan ryhmäkurilla ja päättäjämme pyrkivät aina kuulemaan kuntalaisten näkemyksiä. Hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkisuus luovat perustan kuntalaisten luottamukselle kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Virkojen täyttämisessä pätevyyden tulee olla ratkaiseva kriteeri.
Vastaanottoaikaa neljä tuntia jonottava lapsi tai eläkeläinen tietää, mikä on tämän hetken pahin kuntapalvelujen ongelma. Kristillisdemokraattina haluan nostaa terveyspalveluiden turvaamisen tulevan kunnallisvaalikauden ykköstavoitteeksi Varkaudessa.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulee saada toimimaan saumattomassa yhteistyössä. Kunnallisen yhteistyön kautta voidaan perustaa lääkäripankkeja paikkaamaan etenkin päivystysaikojen lääkäripulaa. Yksityinen terveydenhuolto tulee nähdä täydentävänä yhteistyökumppanina palveluiden saannin turvaamisessa.
Terve talous on kunnan toiminnan perusta. Erityisen suureksi tämä haaste nousee tulevalla kunnallisvaalikaudella kaupunkimme velkataakan, väestön ikääntymisen ja palvelutarpeen lisääntyessä.
Valtakunnallisella tasolla kaipaan huomiota seuraaviin asioihin.
Lasten ja nuorten kasvatusta tukeva turvaverkko on päässyt monin paikoin repeilemään. Kunnallisia palveluja tulee kehittää tukemaan nykyistä paremmin vanhempia ja koteja kasvatus- ja hoivavastuussa. Vanhemmille tulee antaa lompakossa tuntuva mahdollisuus valita lasten hoitomuoto. Kotihoidontuen matalan tason vuoksi kuntakohtaiset lisät ovat tarpeen turvaamaan lasten oikeus omien vanhempien hoivaan.
Sivistyneen yhteiskunnan kunniavelvollisuus on pitää huolta heikoimmista ja kunnioittaa ikääntyneitä. Vanhusten laitos- ja avohoito on saatava jokaisessa kunnassa ihmisarvoiselle tasolle. Tämä edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja palveluissa.
Kotona asumista on tuettava niin kauan kuin se on vanhuksen kannalta turvallista. Yksin kotona asuvien vanhusten hyvinvointia on seurattava ja tuettava säännöllisesti. Hoidon laatu ja turvallisuus on taattava sekä kotona että laitoksissa asuville vanhuksille.
Kansainvälistyvässä maailmassa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys on noussut uuteen arvoonsa. Vireät asukas- ja kyläyhdistykset, kansalaisjärjestöt, harrastusseurat ja seurakunnat ovat jokaisen kunnan voimavara ja yhteistyökumppani. Kunnan tulee tukea kukoistavan kansalaistoiminnan ja talkoohengen syntymistä alueellaan. Ihmisten keskinäistä yhteyttä edistävät rennot ja iloiset harrastukset - vaikkapa kuorolaulu ja skeittaus - lisäävät koko yhteisön terveyttä.
MTV:n kysymyksiä vaalikasvolle
Miksi kuntavaalitaisto on vaikuttanut turhanpäiväiseltä löpinältä?
Mainostoimistokielellä laaditut ohjelmat hävittävät aatteellisuuden.
Erityisesti kokoomus on nostatti ennen eduskuntavaaleja kansalaisissa huuman muutoksesta. Samaa huumaa se hakee kuntavaalikampanjallaan. Puhe tulevaisuustalkoista ja Suomen toivosta on halpahintaista kosiskelua, jossa mainostoimistolauseet ovat jäävät vaille katetta. Kokoomukselle kansalaisten hämääminen eduskuntavaaleissa kynnyskysymyksillä oli vaaliretoriikkaa, johon se ei ole vastannut. Ei siis ihme, jos kansalaiset eivät tiedä ketä äänestäisivät.
Häviäjänä on demokratia. Mielestäni mainostoimistokielen sijaan politiikkaan kaivataan aatteellisuutta ja rehellisyyttä. Vain se voi palauttaa kansalaisten luottamuksen poliittiseen päätöksentekoon.
Myös kolmen suuren puolueen samankaltaisuus ja konsensushakuisuus ovat latistaneet kansalaisten vaali-innon.
Arvioi MTV:n 1.10. järjestettyä vaalitenttiä.
Kolmen puolueen vaalikeskustelu ei tee hyvää sen enempää MTV:n katsojaluvuille kuin kuntavaalien äänestysprosentille. Missä idoelogiat? Missä vaihtoehdot?
Mainostoimistokielelllä toteutetut vaaliohjelmat ja vaalisloganit latistavat kansalaisten mielenkiinnon kuntavaaleihin. Esimerkiksi Kataisen viljelemät teesit luovuus, yrittäjyys ja hyvinvointi ovat kauniita sanoja. Mitä nämä konkreettisesti tarkoittavat hallituksen kurittaessa kuntia? Kuntien menot kasvavat ensi vuonna 6 prosenttia mutta tulot vain 3 prosenttia. Tämä yhtälö tarkoittaa entisestään kuntien palveluiden heikkenemistä.
Vaaliohjelman jälkeen moni kansalainen jättää äänestämättä. Puolueet koetaan liian samankaltaisiksi ja ihmiset kokevat, ettei heidän äänillään ole merkitystä.
Äänestysprosentti nousee, jos keskisuuret ja pienet puolueet saavat vaihtoehtonsa esille. MTV:n vaalikeskustelu osoitti, että poliittiset vaihtoehdot asuvat kolmen suuren puolueen ulkopuolella.
Mitä mieltä olet vaalirahoituksesta tehtävästä ilmoituksesta ja siihen liittyvästä lainmuutoksesta?
Mielestäni on hyvä, että ehdokkaat erittelevät, mistä tuki on saatu. Olisin toivonut, että vaalirahoitusilmoituksiin olisi tullut myös sanktiot. Toivon, että hallitus tuo ennen eurovaaleja esityksen, jossa lain rikkomisesta seuraa myös henkilökohtainen vastuu. Vaalirahoitussotkun vuoksi Suomi tippui ensimmäiseltä sijalta viidenneksi maailman vähiten korruptoituneista maista.
On aivan normaalia, että vaaleissa ehdokkaat kysyvät itse rahoitusta yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Eduskuntavaalien 2007 vaalirahasotkusta teki poikkeuksellisen se, että vaalirahaa tarjottiin suunnitelmallisesti, että saatiin eduskuntaan riittävä määrä ns. omaa joukkoa. Osa edustajista ostettiin vielä vaalien jälkeen.
Myös annetut summat olivat merkittäviä, 10 000 - 20 000 euroa. On erikoista väittää, ettei tiedä, kuka tällaisia poikkeuksellisen suuria summia lahjoittaa.
Miten rahoitat vaalikampanjasi? Miten kampanjoit eli mihin rahat kuluvat?
Oman kuntavaalikampanjani rahoitan edellisten tapaan omasta pussistani. Mainostan paikallislehdissä, radiossa ja internetissä.
Vaalirahakohun kerrotaan vähentäneen tukirahoja. Onko oman kampanjasi rahoitustilanne muuttunut edellisistä vaaleista?
Vaalirahoitussotku ei ole tuonut muutoksia kuntavaalirahoitukseeni. Maksan kulut aiempien vaalien tapaan omasta pussistani.
Kauhajoen tapahtumat ovat alle vuoden sisällä jo toinen kuolonuhreja vaatinut ampumistapaus koulussa. Mitä pitäisi tehdä, ettei vastaava enää toistuisi?
Ihmiset rakentavat identiteettiään entistä vaikeammissa oloissa. Työelämän epävarmuus, huono työilmapiiri, kiire ja paineet estävät ihmisiä kehittymästä turvallisesti. On vaikeuksia sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Elämän mielekkyys on hukassa.
Huolimatta keskimäärin hyvästä taloudellisesta tilanteesta, maassamme ovat lisääntyneet monet henkiset ja sosiaaliset ongelmat. Pelkän aineellisen tuloshakuisuuden sijaan onkin korostettava kestävämpien arvojen merkitystä.
"Mulle kaikki heti" -kulttuuri iskee vasten yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuloksena on lasten turvattomuus, nuorten ahdistus ja vanhusten yksinäisyys.
Mielestäni tarvitaan panostusta etenkin lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon, vanhemmuuden tukemiseen ja vanhempien vastuuttamiseen. Lapsiperheille suunnattua kunnallista kotipalvelua ja perheneuvolatoimintaa tulee lisätä. Myös Päihde- ja mielenterveysongelmaisten hoitoonohjausta on tehostettava.
Kouluterveydenhuolto on keskeinen ja ensimmäinen väline koulupudokkaiden määrän lisääntymisen ennaltaehkäisyssä ja lasten erilaisten ongelmien havaitsemisessa. Suomi tarvitsee tasokasta kouluterveydenhuoltoa, sillä ainoatakaan lasta tai nuorta ei ole varaa päästää syrjäytymään.
Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit ovat edelleen riittämättömät. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Myös syvenevistä ongelmista kertova pakkokeinojen käyttö jopa nelinkertaistui. Jo joka viides nuori kärsii masennuksen oireista
Vuodesta 2001 voimassa ollutta hoitotakuuta ei pystytä täyttämään, vaan hoitojonot ovat edelleen ongelma koko maassa. Lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kohtalokasta, sen seurauksena entistä useampi alaikäinen jää vaille tarvitsemaansa apua, ja ongelmat kumuloituvat.
MTV:n vaaliasiantuntijana toimiva Åbo Akademin dosentti . Grönlundin mukaan tämä aktivoisi äänestäjiä. Kannatatko Grönlundin ehdotusta?
En näe perusteita siirtää hallitus-oppositioasetelmaa kunnalliselle tasolle.
Mielestäni se toteutuu useissa kunnissa jo vaalien jälkeisissä kakkosvaaleissa, joissa jaetaan tärkeimmät luottamuspaikat. Esimerkiksi kotikaupungissani Varkaudessa vasemmistopuolueet ovat tehneet kassakaappisopimuksen vaalien jälkeisestä yhteistyöstä. He ovat kahmineet kaikki tärkeimmät puheenjohtajuudet lievällä enemmistöllä valtuustossa.
Mielestäni parhaiten kunnan asioita ajaa yhtenäinen valtuusto, jossa voimasuhteiden mukaan jaetaan niin valta kuin vastuu. Erinomaisia luottamuspaikkojen jakoon käytettäviä pisteytysjärjestelmiä on ollut käytössä muutamissa Suomen kunnissa, muun muassa Pyhäselässä ja Lahdessa.
Nuoret näyttävät jättäytyvän jälleen äänestysprosessin ulkopuolelle. Miksi? Miten nuoriin pitäisi mielestäsi vedota?
Poliittisen puolueiden on selkokielistettävä poliittista viestiään nuorten saamiseksi uurnille.
Lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen vaikuttaa merkittävästi heidän vanhempiensa asenne. Äänestysikärajan laskeminen 18 ikävuodesta 16:een ei lisää nuorten osallistumista, jos kodin ja median viesti politiikasta on negatiivinen. Vanhemmilla, medialla ja kouluilla on vastuu, että tulevat sukupolvet uskovat omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiinsa. Myös puolueiden on annettava vastuuta ja kasvatettava tuoreita kasvoja. Nuoret eivät voi olla vain äänten kerääjiä "vanhoille konkareille".
Myös nuorten ehdokkaiden puuttuminen ja näkymättömyys vaaleissa vähentää nuorten äänestysaktiivisuutta. Nuorilla ehdokkailla ei ole taloudellisia resursseja mainostaa itseään riittävästi. Onneksi sähköinen viestintä tuo tähän helpotusta.
MTV:n nettikyselyn mukaan joukkoliikenne on nousemassa erittäin tärkeäksi vaaliteemaksi. Miksi?
Mihin hallitus on unohtanut perustuslain ja Suomen kansalaisen oikeuden valita asuinpaikkansa? Jos hallituksen aikeet toteutuvat, ikääntyneet ja autottomat ihmiset pakotetaan muuttamaan kotiseuduiltaan kylä- ja kaupunkikeskuksiin, kun joukkoliikennepalvelujen resurssit keskittyvät kolmeen suureen kaupunkiin. En ymmärrä, miksi keskisuuret kaupungit jätettiin joukkoliikenteen lisätuen ulkopuolelle. Hallituksen toimia voisi kuvata venäläiseksi asutuspolitiikaksi.
Kristillisdemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan 5 miljoonan euron korotusta, jotta joukkoliikennetukea voidaan laajentaa useammille paikkakunnille.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on ehdottanut raitioliikennettä Turkuun ja Tampereelle. Onko ehdotus mielestäsi vakavasti otettava avaus vai sotkeutuuko Urpilainen lillukan varsiin?
Urpilaisen ehdotus ei ole ajankohtaisin ongelma joukkoliikenteessämme. Avaus kannattaa kuitenkin selvittää. Riittääkö väestöpohja? Miten raitiovaunuliikenne sopii kaupunkirakenteeseen?
Mielestäni tärkeintä on saada julkinen liikenne joustavuudeltaan ja hinnaltaan matkustajien kannalta kilpailukykyiseksi.
Junalippujen hintaa on laskettava. Junamatkojen kysyntään keskeisesti vaikuttavat matka-ajat, täsmällisyys ja lippujen hinnat ovat kehittyneet väärään suuntaan. Junaliikenteeseen satsaaminen on kaukonäköistä liikenne- ja ilmastopolitiikkaa.
VR-konsernin emoyhtiö, VR-Yhtymä Oy, on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Konsernin liikevoitto oli viime vuonna 87,1 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli liki kuusi prosenttia.
Miksi hallitus odottaa VR:ltä tällaista tuloskuntoa? Mielestäni konsernin ajattelussa on tehtävä nopea muutos. Tätä korostaa myös VR:n strategia hakea kilpailuetua rautatieliikenteen ympäristöystävällisyydestä. Koko liikennesektorin energiankulutuksesta rautatieliikenteen osuus on vain 2,5 prosenttia. Yksi henkilökilometri junalla tuottaa vain noin kuudesosan auton hiilidioksidikuormasta.